Federal Reserven organisaatiojärjestelmä

Ajan myötä Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve) on muuttanut organisaatiojärjestelmäänsä siten, että se pystyy tekemään päätöksiä nopeasti ja tehokkaasti. 

Tähän mennessä Federal Reserve (Fed) koostuu Washingtonissa sijaitsevasta hallintoneuvostosta ja 12 muusta alueellisesta instituutiosta, jotka ovat lähes täysin itsenäisiä ja jotka tekevät yhdessä yhteistyötä Yhdysvaltain talouden terveyden ja sen kehityksen turvaamiseksi. 

Kansas Cityn keskuspankin eläkkeelle jäävän Esther Georgen mukaan Fed on vihdoin kestävä ja uskottava julkinen laitos. 

George sanoi Washington DC:n valtiovarainklubia varten laadituissa huomautuksissa:

”Kokoushuoneet… missä ammattiliiton johtaja ja valmistaja; pankkiiri ja voittoa tavoittelematon johtaja; heimojohtaja ja energiatoimitusjohtaja istuvat vierekkäin. Fedin päätöksentekijälle nämä keskustelut ovat tietysti korvaamattomia. 

Johtajamme eivät ainoastaan ​​tarjoa luottamustehtävää ja tärkeitä näkemyksiä taloudellisista ja rahoituksellisista olosuhteista, vaan he luovat sitoutumisen ja ymmärryksen tason, jota ei ehkä muuten olisi."

1970- ja 1980-luvuilla Yhdysvaltain keskuspankilla ei ollut tätä sujuvuutta päätöksentekotasolla, saati sitten onnistua yhtä tehokkaasti. 

"On vaikea kuvitella skenaariota, jossa poliittisesti kontrolloidumpi keskuspankki olisi ollut valmis ottamaan erittäin vaikeita ja tuskallisia toimia, jotka lopulta osoittautuivat tarpeellisiksi palauttaakseen kansantalouden ja hintavakauden"

Tänään pilviin inflaatio asettaa Jerome Powellin ja Fedin vastakkain velvollisuuksiensa kanssa, ja aggressiivisen rahapolitiikan ansiosta inflaatio on vähitellen laskemassa. 

Myös viime viikon tuoreet kuluttajahintaindeksitiedot vahvistivat Federal Reserven politiikan onnistumisen. 

"Yhdysvalloissa on tänään taas korkea inflaatio ja Federal Reserve kiristää rahapolitiikkaansa aggressiivisesti. Ja jälleen kerran, keskuspankin riippumattomuuden edut ovat selvät.

Inflaatio ei ole vain kuolemanvaara Yhdysvaltain taloudelle, vaan toinenkin suuri mörkö on ollut vaiti vuosikymmeniä, valtionvelka. 

Amerikkalaisilla kotitalouksilla, toisin kuin esimerkiksi Italiassa tai Japanissa, on suurin yksityinen velka, eikä osavaltio eroa siitä. 

Pöydällä olevien suunnitelmien joukossa valtion alijäämän korjaamiseksi on biljoonan dollarin valuutan liikkeeseenlasku, mutta ei Federal Reserve, vaan Yhdysvaltain valtiovarainministeriö. 

Nobelin mukaan Paul Krugman, jos valuutta lasketaan liikkeeseen, se olisi "aikamme tärkein verouudistus."

Pohjimmiltaan, nostaakseen alijäämän kattoa niin, että korkeampi valtionvelka olisi siedettävä, kongressin olisi annettava valtiovarainministeriölle lupa luoda 1 biljoonan dollarin platinakolikko. 

Toinen keino olisi muuttaa lakeja niin, että näin suurta alijäämää ei enää voida luoda, mutta se rajoittaisi maan rahapolitiikkaa liikaa.

Vaikka juuri Fedillä on kyky tulostaa valuuttaa, tietyn lain mukaan tämä mahdollisuus annetaan myös Yhdysvaltain valtiovarainministeriölle ulkoministerin harkinnan mukaan. (Janet Yellen)

Tällaisen valuutan painamisen jälkeen tarvittaisiin vain tallettaa se Federal Reserve -pankkiin, ja julkisen velan katto olisi jälleen tilava. 

Federal Reserve kiinnittää hallituksensa kautta huomiota myös tulevaisuuden skenaarioihin ja on tätä varten perustanut ilmastoskenaarioiden analysointikomitean, jossa on mukana maan kuusi suurinta pankkia. 

Tutkimusryhmässä mukana olevia pankkeja ovat Bank of America, Citigroup, Goldman Sachs, JPMorgan Chase, Morgan Stanley ja Wells Fargo. 

Toimikunnan tulee arvioida ja osoittaa ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset ja rahoitukselliset riskit.

Katsauksessa käydään läpi nykyisten politiikkojen analyysi ja yksi analyysi taloudellisista seurauksista nollavaikutteisessa maailmassa. 

Skenaariot perustuvat keskuspankkien ja valvontaviranomaisten verkoston Greening the Financial Systemin (NGFS) toimittamiin skenaarioihin. 

Yhdysvaltain talouden riskit ovat fyysisiä ja väliaikaisia. 

Edellisessä tapauksessa pankkien kiinteistösalkkuihin vaikuttavat mahdolliset taloudelliset shokit, jotka aiheutuvat kansalaisille ja kiinteistöille ulkoisista sääilmiöistä, kuten hurrikaaneista, tulipaloista ja tulvista, lämpötilan noususta ja merenpinnasta.

Siirtymäriskin osalta toisaalta testataan, miten yritysluotto ja liikekiinteistösalkkujen reaktiot vaikuttavat vihreään talouteen siirtymisessä, sekä arvioidaan politiikkavalintojen muutosta kulutuksen suuntautumisessa ja liiketoimintaa.

Federal Reserve ei ole ainoa keskuspankki maailmassa, joka tekee tällaista tutkimusta perustamalla ad hoc -komitean. 

Ison-Britannian keskuspankki ja Euroopan unioni tarkistavat stressitestauksen avulla pankkijärjestelmänsä joustavuutta ja joustavuutta selviytyäkseen paremmin ilmastoon liittyvistä riskeistä. 

Äskettäin Ruotsissa pitämässään puheessa Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell erottui teoriasta, jonka mukaan Yhdysvaltain keskuspankki on "ilmastopolitiikan päättäjä".

Michael Barr, Fedin valvonnasta vastaava varajohtaja totesi seuraavaa:

”Fedillä on rajalliset, mutta tärkeät vastuut ilmastoon liittyvistä rahoitusriskeistä: varmistaa, että pankit ymmärtävät ja hallitsevat olennaiset riskinsä, mukaan lukien ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset riskit. Tänään aloittamamme harjoitus edistää valvojien ja pankkien kykyä analysoida ja hallita ilmaan tulevia ilmastoon liittyviä rahoitusriskejä.


Lähde: https://en.cryptonomist.ch/2023/01/19/organizational-system-federal-reserve/