Pitäisikö Satoshi Nakamotolle myöntää Nobel-palkinto?

Muutama päivä sitten Lex Fridman lanseerasi Twitterissä uudelleen ajatuksen antaa Nobel-palkinto Bitcoinin luojalle Satoshi Nakamotolle.

Hänen ehdotuksensa sai monia myönteisiä kommentteja, mukaan lukien yksi Michael Saylorilta. 

Ajatus Satoshi Nakamoton myöntämisestä Nobel-palkinnolla alkaa kiertää

Tarkkaan teknisesti katsottuna Nobel-palkintoa ei voida antaa nimettömälle tai edesmenneelle henkilölle, joten nykyisten sääntöjen mukaan se ei olisi mahdollista. Ehdotuksella on kuitenkin vankka pohja, niin paljon, että virallista postuumitunnustusta voitaisiin harkita Bitcoinin keksijä

Totta puhuen, vaikka hän on ollut kateissa vuodesta 2011, ei ole varmaa, onko Satoshi kuollut. Edelleen liikkuu useita spekulaatioita, että hän saattaa olla elossa jossain päin maailmaa, vaikka se tosiasia, että hän ei koskaan siirtänyt yhtään tunnettua BTC:tä, todella viittaa siihen, että hän saattaa olla kuollut. On vaikea uskoa, että kaiken tapahtuneen jälkeen hän on onnistunut pitämään kaiken omana tietonaan eikä koskaan ja millään tavalla tullut julkisuuteen. 

Todellisuudessa monet väittävät, että salanimen Satoshi Nakamoto takana ei ehkä ole yksittäinen henkilö vaan joukko ihmisiä, vaikka kaksi päähypoteesia hänen todellisesta identiteetistään (Hal Finney ja Dave Kleiman) johtavat nimenomaan kahteen kuolleeseen. 

Oli miten oli, nykyiset säännöt eivät salli Nobel-palkinnon myöntämistä tuntemattomalle tai nimettömälle henkilölle, joten toistaiseksi näyttää mahdottomalta, että tällaista tapahtuu. 

Miksi jotkut ihmiset pitävät Satoshin työtä Nobel-palkinnon arvoisena? 

Puhumme ilmeisesti taloustieteen Nobel-palkinnosta, koska Satoshi Nakamoton kehittämä Bitcoin-protokolla voitaisiin jollain tavalla rinnastaa matemaattinen tutkimus globaalista rahoituksesta. 

Erityisesti kaksi näkökohtaa ovat erittäin silmiinpistäviä Satoshin työssä: tekninen ja taloudellinen. 

Teknologinen innovaatio

Tarkemmin teknologisesta näkökulmasta Bitcoin-protokolla on ylivoimaisesti ensimmäinen koko ihmiskunnan historiassa, joka on mahdollistanut aidosti hajautetun valuutan hallintajärjestelmän luominen ja kestävyys. 

Itse asiassa, vaikka Bitcoin-protokollasta puuttuu täysin yksi luotettava tietolähde, sen lohkoketjuun tallennettuja tapahtumia koskevat tiedot ovat ehdottoman luotettavia. 

Bitcoin tekee mahdottomaksi rahakkeiden, eli rahan, väärentämisen ja samalla antaa kenen tahansa täysin itsenäisesti varmistaa kaikkien transaktioiden oikeellisuuden ilman, että hänen tarvitsee luottaa keneenkään (eli se on luotettava). 

Sellainen ei ole koskaan koko ihmiskunnan historiassa ollut mahdollista ennen 3. tammikuuta 2009, jolloin Satoshi louhii ensimmäinen lohko Bitcoinin lohkoketjusta. 

Vaikka tämä nimenomaan teknologinen näkökohta ei välttämättä liity talouteen ja rahoitukseen, todellisuudessa sen pääsovellus on juuri taloudellinen. Tästä syystä liikkuu ajatus, että Bitcoinin keksijä ansaitsisi taloustieteen Nobelin. 

Talousvallankumous

Taloudellisesta näkökulmasta Satoshin idea on vallankumouksellinen. Itse asiassa tähän mennessä ei ole koskaan ollut olemassa fiat-valuuttaa eli ilman vakuuksia, jota sen liikkeeseenlaskijat ja hallinnoijat eivät voisi tuottaa mielivaltaisia ​​määriä. Itse asiassa ennen Satoshin keksintöä ei ollut olemassa edes fiat-valuuttaa, jota ei hallita ihmiset vaan kiinteä, jäykkä ja tehokkaasti muuntamaton tietokoneprotokolla. 

Vaikka toisaalta valuutta, jolla on kiinteä tarjonta tai ainakin rahan tarjonnan inflaatio kiinteä, muuttumaton ja kohti deflaatiota, saattaa aiheuttaa ongelmia maksuvälineenä, toisaalta sen asettaminen vierekkäin klassisilla fiat-valuutoilla, joissa on vaihteleva ja mielivaltainen tarjonta, voi olla etunsa. 

Keskuspankit voivat itse asiassa nyt teoriassa luoda niin paljon valuuttaa kuin haluavat, vaikka se aiheuttaisi inflaatiota, koska siellä on valuutta, jolla on käytännössä kiinteä, muuttumaton tarjonta ja deflaatio. Bitcoinin kaltainen valuutta ei ehkä ole hyvä maksuväline, koska fiat-valuutat pyrkivät väistämättä devalvoitumaan ajan myötä ja suosivat kuluttamista säästämisen sijaan, mutta samoista syistä se voi olla teoriassa sen sijaan hyvä keino säästää. Toisin sanoen fiat-valuutat ovat yhtä huono säästökeino kuin Bitcoin, toisaalta, mahdollisesti hyvä. 

Riittää, kun muistetaan, että kun keskuspankit vuonna 2020 aloittivat viimeisen suuren QE:n, jolla loivat valtavan määrän uutta valuuttaa tyhjästä, Bitcoinin arvo oli noin puolet nykyisestä. Ja luultavasti keskuspankkien QE aiheutti sen nousun. 

Tästä syystä, nimittäin koko ihmiskunnan historian ensimmäisen todellisen vaihtoehdon keksimisestä klassisille fiat-valuutoille, monet uskovat, että Satoshi olisi Nobel-palkinnon arvoinen. 

Koska hänelle ei kuitenkaan voida myöntää Nobelia, pitäisi ehkä kuvitella jonkinlaista muunlaista tunnustusta, ei vähiten siksi, että kaiken tämän valossa on todella vaikea väittää, ettei hän ansaitse sitä. 

Uuden aikakauden alku: Bitcoin

Lisäksi, Bitcoin on ollut olemassa jo yli 13 vuotta, ja sen lisäksi, että se on aina kasvattanut arvoaan keskimäärin vuosien aikana, se toimii edelleen teknisesti täydellisesti, paljon paremmin kuin mikään muu ihmiskunnan koskaan keksimä maksujärjestelmä. 

On syytä muistaa, että Satoshi loi teknologian, josta sitten syntyi rahoitusomaisuus. Koko vuoden 2009 BTC:n markkina-arvo oli käytännössä nolla, koska sillä ei ollut markkinoita. Se alkoi käydä yleisesti kauppaa fiat-valuutassa vasta vuoden 2010 puolivälissä, eli muutama kuukausi ennen Satoshin katoamista. 

Jos, kuten oletetaan, Satoshi myöhemmin todella kuolisi, se tarkoittaisi, että hän loi teknologian, josta vasta hänen kuolemansa jälkeen syntyi todellinen taloudellinen omaisuus. 

Muuten, äskettäin Jim Blasko pystyi löytämään SourceForgessa ensimmäinen versio Bitcoin-ohjelmistosta Satoshi Nakamoton luoma versio 0.1.0 siitä, mitä tuolloin kutsuttiin yksinkertaisesti Bitcoiniksi, ja se toimi sekä solmuna ja lompakona että kaivostyönä. 

Tämä versio oli ilmeisesti kadonnut kauan, mutta Blasko onnistui kaivaa se esiin pienen selaimen hakkeroinnin ansiosta. 

Se on kokonaan Satoshi Nakamoton tekemä ohjelma, jota hän käytti 3. tammikuuta 2009 Bitcoinin lohkoketjun ensimmäisen lohkon louhimiseen. 

8. tammikuuta 2009, eli päivää ennen toisen lohkon louhimista, Satoshi lähetti Cypherpunksin kryptopostituslistalle linkin tiedostoon Bitcoin.v0.1.rar, joka kuitenkin myöhemmin katosi. 

Blaskon SourceForgesta löytämät tiedostot viittaavat samaan versioon 0.1.0, vaikka ne ladattiinkin vasta saman vuoden elokuun 30. päivänä. Tämä on siis juuri Satoshin kirjoittama alkuperäinen ohjelma louhi Bitcoin-lohkoketjun ensimmäiset lohkot

Lähde: https://en.cryptonomist.ch/2022/10/16/should-satoshi-nakamoto-awarded-nobel-prize/