Miksi Yhdysvallat ei voi hillitä maailman hiilidioksidipäästöjä

Aiemmin tässä kuussa BP: n tilastollinen katsaus World Energy 2022 -strategiaan julkaistiin, joka kattaa energiatiedot vuoteen 2021 asti. Aiemmin toimitin a yhteenveto tiedoista.

Tänään haluan keskittyä globaalien hiilidioksidipäästöjen suuntauksiin.

Vuosi sitten BP raportoi COVID-19-pandemian seurauksena maailmanlaajuisen hiilidioksidin 6 prosentin laskun vuodesta 2019 vuoteen 2021. Tämä oli suurin vastaava pudotus sitten toisen maailmansodan. Yleisesti odotettiin, että päästöt palautuisivat vuonna 2021, ja niin tapahtui.

Maailman toipuessa ensimmäisestä Covid-19-aallosta globaalit hiilidioksidipäästöt kasvoivat 5.6 % vuodesta 2020 vuoteen 2021. Se oli nopein kasvuvauhti lähes 50 vuoteen. Päästöt jäivät vain 0.8 % alle vuonna 2018 asetetun kaikkien aikojen ennätyksen. Ne ovat matkalla uuteen kaikkien aikojen ennätykseen tänä vuonna, ellei taantuma hillitse maailmanlaajuista energian kysyntää vuoden toisella puoliskolla.

Kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden hiilidioksidipäästöjen välillä on valtava ero. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) 38 jäsenmaata ovat korkean tulotason maita, joita pidetään yleisesti kehittyneinä maina. Hiilidioksidipäästöt ovat olleet näissä maissa laskussa 15 vuotta ja ovat suunnilleen samalla tasolla kuin 35 vuotta sitten.

OECD:n ulkopuolisissa maissa sen sijaan hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Tälle erolle on kaksi ensisijaista syytä.

Ensinnäkin kivihiilellä oli tärkeä rooli OECD:n varhaisessa kehityksessä, mutta nyt siitä ollaan luopumassa. OECD:n ulkopuoliset maat käyvät läpi samanlaista kehitysvaihetta käyttämällä hiiltä, ​​mikä lisää niiden hiilidioksidipäästöjä.

Toinen suuri syy on se, että suurin osa maailman väestöstä asuu kehitysmaissa. Heidän elintasonsa kohoaa, mikä yleensä lisää energiankulutusta. Vaikka päästöt asukasta kohden ovat näissä maissa alhaiset, suurella väestömäärällä, joka hieman lisää päästöjä asukasta kohden, on suuri kokonaisvaikutus globaaleihin päästöihin.

Mutta tämä on suuri haaste maailman hiilidioksidipäästöjen hallinnassa. Noin 60 % maailman väestöstä asuu Aasian ja Tyynenmeren alueella. Kulutus asukasta kohden on paljon pienempi kuin maailman kehittyneissä maissa, mutta miljardien ihmisten hitaasti kasvava kulutus on ollut hiilidioksidipäästöjen kasvun taustalla jo vuosikymmeniä.

Vuodesta 1965 lähtien Yhdysvaltojen ja EU:n hiilidioksidipäästöt eivät ole juurikaan muuttuneet. Mutta ne ovat kasvaneet tasaisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella saavuttaen uuden ennätyksen vuonna 2021. Aasian ja Tyynenmeren päästöt ovat nyt yli kaksinkertaiset Yhdysvaltojen ja EU:n yhteenlaskettuihin päästöihin verrattuna.

Se ei ole myöskään vain Kiina ja Intia. Useat Aasian ja Tyynenmeren maat ovat sekä suurimpia hiilidioksidipäästöjä että johtavia päästöjen kasvussa.

Tapaan usein ihmisiä, jotka eivät näytä ymmärtävän, miksi emme puutu kasvaviin hiilidioksidipäästöihin. Nämä grafiikat havainnollistavat haastetta.

Vaikka Yhdysvallat on päästänyt enemmän hiilidioksidia ilmakehään ajan mittaan kuin mikään muu maa, Kiinan on määrä ohittaa meidät. Siksi Yhdysvallat ei voi yksipuolisesti puuttua tähän ongelmaan, ellemme keksi uusia teknologioita, joilla voidaan tehokkaasti vetää hiilidioksidia ilmasta ja sitoa se.

Maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä on ohjannut Aasian ja Tyynenmeren alue viimeisen 50 vuoden ajan, eikä ole merkkejä siitä, että tämä hidastuisi. Maailmalla ei ole mahdollisuutta hillitä hiilidioksidipäästöjä keksimättä tapaa pysäyttää päästöjen kasvu näissä väkirikkaissa kehitysmaissa.