Missä YK on eri mieltä tunnustamisesta [Infographic]

Tasan 15 vuotta sitten tänään Kosovo julisti itsenäisyytensä Serbiasta. Vaikka se on saanut tunnustusta monilta Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniltä, ​​kysymys siitä, onko Kosovo todella itsenäinen kansakunta vai luopioalue – kuten Serbia sen määrittelee – on edelleen vaikea kysymys. Vuosina 1998 ja 1999 etnisten albaanien ja serbien välisen verisen sodan ja vuonna 2008 annettuun itsenäisyysjulistukseen asti kestäneen YK:n hallinnon jälkeen Kosovon nykyinen asema on vakaa, mutta silti ratkaisematon.

On puhuttu paljon edestakaisin siitä, mitkä maat ovat tunnustaneet Kosovon, mitkä ovat peruuttaneet tunnustamisensa ja mahdollisesti kolmannessa vaiheessa vahvistaneet myönteisen kantansa Kosovon itsenäisyyteen. On luultavasti turvallista sanoa, että noin 100 maata tunnustaa Kosovon. The ulkoministeriön verkkosivuilla listaa 115 suvereenia YK:n jäsentä, jotka ovat tunnustaneet sen Serbia on toistuvasti vaatinut että johtuu nostot, tämä luku on pudonnut 90-luvun alimmalle tasolle. Toisinaan molemmat maat ovat esittäneet ristiriitaisia ​​todisteita: Esimerkiksi sanallinen muistiinpano Sierra Leonesta Serbia esitteli vuonna 2020, jossa todetaan tunnustamisen peruuttaminen ja sen jälkeen kokous Kosovon ja Sierra Leonen Yhdistyneiden arabiemiirikuntien suurlähettiläiden välillä vuonna 2022, mikä näennäisesti vahvistaa, että maat tunnustavat toisensa.

Kosovolla on noin 100 tunnustusta ja 193 varsinaista YK:n jäsentä, ja sillä on keskipiste YK:ssa osittain tunnustettujen maiden ja alueiden joukossa. Kuten Kosovon tapauksessa, osittaisen tunnustamisen ilmiö johtuu usein kahden maan tai kahden hallituksen välisestä konfliktista alueesta.

Tämä koskee Pohjois-Koreaa ja Etelä-Koreaa sekä Kiinaa ja Taiwania. Huolimatta hyvin erilaisista asemista kansainvälisissä suhteissa, kaikki neljä ovat osittain tunnustettuja YK:ssa. Esimerkiksi Pohjois-Korea ei tunnusta etelän naapuriaan ja päinvastoin, koska molemmat maat pitävät itseään edelleen laillisina hallitsijoina koko Korean niemimaalla. Pohjoisen tunnustus on ainoa, joka Etelä-Korealta puuttuu. Pohjois-Korealla on kuusi muuta YK:n jäsenmaata, jotka eivät tunnusta sitä, muun muassa Japani, Israel, Ranska ja Yhdysvallat, mutta useimmat maat ympäri maailmaa tunnustavat molemmat valtiot.

Kilpailevat hallitukset

Huonommin tiedetään, ettei Kiinan ja Taiwanin tilanne ole kovin erilainen, sillä ne ovat kilpailevia hallituksia, jotka molemmat vaativat koko Kiinan aluetta. Ilmeistä on kuitenkin paljon vinoutuisempi vallan dynamiikka, kun 13 maata tunnustaa Taiwanin lailliseksi hallitsijaksi, 180 tekee samoin kansantasavallalle, ja tässä tapauksessa yksikään ei yritä diplomaattista tiukkaa tekoa, joka tunnustaa molemmat. johtaisi.

Israel on luultavasti pisimpään ja pisimpään kestäneessä alueellisessa konfliktissa. 165 tunnustukset – useimmat ovat kadonneet muslimivaltaisista maista. Palestiina sillä välin laskee 138 ja siltä puuttuu tunnustus enimmäkseen maailman kehittyneiltä mailta. Vaikka Israel on YK:n täysjäsen, Palestiina ei ole, ja sille myönnettiin tarkkailijan asema vuonna 2012. Taiwan pysyy selvästi YK:n ulkopuolella.

Vähiten tunnustetut alueet

Kaukasuksesta ja Kaakkois-Euroopasta löytyy alueita, jotka YK:n jäsenet tunnustavat vain hyvin niukasti. Pohjois-Kypros, osa Välimeren saarta, jonka Turkki yritti liittää mukaansa vuonna 1974, mutta sai työn vasta puolivälissä, on vain sen tunnustama, kun taas maa puolestaan ​​on ainoa, joka ei tunnusta Kyproksen tasavaltaa.

Abhasian ja Etelä-Ossetian – irtautuneita tasavaltoja Georgian alueella – tunnustavat vain Venäjä ja neljä sen liittolaista, Syyria, Nicaragua, Venezuela ja Tyynenmeren saarivaltio Nauru. Kukaan Venäjän kumppaneista ei ole toistaiseksi seurannut maata sen nyt pahamaineisen Donetskin ja Luganskin tunnustamisessa 21. helmikuuta 2022, vain kolme päivää ennen Ukrainan hyökkäystä.

Mielenkiintoisia tapauksia?

Yksi kummallisimmista tunnustamatta jättämisen tapauksista on Armenia, joka ei koskaan saanut nyökkäys Pakistanilta. Maan käyttäytyminen on on luettu sivuraiteelle muslimiliittolaistensa Turkin ja Azerbaidžanin kanssa, joilla molemmilla on huonot suhteet Armeniaan. Silti kumpikaan näistä kansakunnista ei ole mennyt niin pitkälle, ettei se olisi tunnustanut naapuriaan, mikä tekee Pakistanista ainoan maan, joka ei tunnusta Armeniaa.

Lopuksi Länsi-Sahara tai Saharan demokraattinen arabitasavalta on saavuttanut 45 YK:n jäsenen tunnustuksen pyrkiessään itsenäisyyteen. Koska Marokko miehitti alueen vuonna 1975 Espanjan siirtomaahallinnon vetäytyessä, Länsi-Saharaa voidaan jopa pitää paikkana, jota ei ole vielä dekolonialisoitu. Kosovon tavoin Länsi-Saharasta on peruutettu monia tunnustuksia ilmoitti toisinaan sen vastustaja Marokko esittelee työlästä ja usein suorastaan ​​turhaa prosessia tunnustuksen saamiseksi YK:ssa 21-luvulla.

-

Karttannut Statista