Aktivoida kulut vai ei? Sillä ei ole väliä.

Kun perinteiset arvotekijät ja arvosijoittaminen yleensä menettävät kiiltonsa, sijoittajat ovat käyttäneet vanhoja temppuja, kuten kulujen pääomittamista oikeuttaakseen osakkeiden ostamisen yliarvostetuilla tasoilla.

Ostaja varokaa kuitenkin. Tämä raportti osoittaa matemaattisesti, että kulujen pääomittaminen on suurelta osin typerää. Kulujen kapitalisaatiolla ei ole vaikutusta vapaaseen kassavirtaan (FCF)[1] ja vain vähän yrityksen sijoitetun pääoman tuottoon (ROIC), lukuun ottamatta köyhien yritysten naamiointia[2].

Isot kirjaimet vs. Kuluttaminen – mitä se tarkoittaa

Yleensä yritys voi joko kuluttaa tai aktivoida tietyn kulun, mikä vaikuttaa siihen, missä kustannukset näkyvät yrityksen tilinpäätöksessä.

  • Kulutus: meno kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka kulu on syntynyt.
  • Isot kirjaimet: hankintameno kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja tämän omaisuuserän poistot korvaavat tuloslaskelman kulun.

Tärkeimmät oletukset kuluja aktivoitaessa

Ennen kuin päätät aktivoida kulut, on tehtävä keskeiset oletukset, jotka vaikuttavat olennaisesti tuloksiin.

Oletus 1: Kuinka moneksi vuodeksi kulut pitäisi aktivoida? Kulua aktivoitaessa on tehtävä oletus sen taloudellisesta vaikutusajasta, joka määrää tuloslaskelmaan kirjattavat poistot ja taseessa aktivoidun hyödykkeen arvon. Esimerkiksi, jos yritys ostaa traktorin hintaan 100 dollaria ja sen käyttöiän oletetaan olevan 5 vuotta, yritys kirjaa taseeseensa 80 dollarin omaisuuserän ja tuloslaskelmaansa 20 dollarin poistokulun hyödykkeen ensimmäisenä käyttöiän vuonna. .

Kuvassa 1 esitän erilaisten taloudellisten vaikutusaikaoletusten vaikutuksen. Kuten näkyy, mitä pidempi T&K:n oletettu taloudellinen vaikutusaika on, sitä pienempi on tuloslaskelman poistomeno ja sitä korkeampi taseeseen kirjattu omaisuuserä.

Kuva 1: Pitkän käyttöiän oletukset vähentävät tuloslaskelman kuluja

Tämä analyysi perustuu hypoteettiseen yritykseen, jonka liikevaihto on 100 miljoonaa dollaria ja joka kasvattaa liikevaihtoaan 12 % vuodessa ja T&K-kulut 40 % liikevaihdosta joka vuosi. Napsauta tätä saadaksesi kopion tämän analyysin tekemiseen käytetystä mallista.

Oletus 2: Milloin isojen kirjaamisprosessin pitäisi alkaa? Yrityksessä, jolla on usean vuoden toimintahistoria, analyytikot voivat valita kahdesta vaihtoehdosta aloittaakseen pääomitusprosessin:

  1. Aloita nykyisellä kaudella eteenpäin: Tämä vaihtoehto eliminoi vertailukelpoisuuden aikaisempien vuosien tuloksiin.
  2. Aloita T&K-toiminnan ensimmäisenä vuonna: Tämä vaihtoehto vähentää aktivoinnin vaikutusta kuluvalla kaudella, eikä se välttämättä tuota tulosta, joka eroaa olennaisesti kapitalisoinnin jättämisestä. Kuten kuvista 4 ja 5 näkyy, pidemmällä aikavälillä T&K:n ja todellisen T&K:n poistojen välinen ero pienenee lähes nollaan.

Minkä tahansa valitseekin, läpinäkyvyys on avainasemassa. Ilman selkeää julkistamista siitä, milloin kulujen aktivointi alkaa, sijoittajilta puuttuu tarvittava tieto siihen perustuvan tutkimuksen arvioimiseksi oikein.

Kulujen aktivoiminen lisää tuloja valtavasti

Lyhyellä aikavälillä yrityksen pääomituspäätöksellä on suuri vaikutus tulokseen. Kuva 2 havainnollistaa, miltä Microsoftin (MSFT) fiscal 1Q22 tuloslaskelma näyttää kulumenetelmällä ja miltä se näyttäisi aktivoitaessa tuotekehitys- ja myynti- ja markkinointikuluja. Tässä esimerkissä tuotekehitysmenot aktivoidaan viidelle vuodelle ja myynti- ja markkinointikulut kolmelle vuodelle.

Jos Microsoft aktivoi t&k:n sekä myynnin ja markkinoinnin vuoden 1 ensimmäisellä neljänneksellä, sen tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) olisi 22 % korkeampi kuin sen valitsema kulutapa. Napsauta tästä nähdäksesi tulosten tuottamiseen käytetyn mallin.

Kuva 2: Pääomitus vs. kulut: Vaikutus Microsoftin Fiscal 1Q22 -tuloslaskelmaan

Pääomitolla ei ole vaikutusta vapaaseen kassavirtaan

Vaikka kulujen aktivointi antaa suuren sysäyksen tulokseen lyhyellä aikavälillä, sillä ei ole vaikutusta yrityksen vapaaseen kassavirtaan, koska se yksinkertaisesti siirtää kuluja tuloslaskelmasta taseeseen.

Kuvat 3 ja 4 osoittavat, kuinka vapaa kassavirta pysyy ennallaan alla kuvatuissa skenaarioissa 1 ja 2[3].

  1. Skenaario 1: kulut kirjataan kuluksi
  2. Skenaario 2: T&K- ja myynti- ja markkinointikulut aktivoidaan 5 ja 3 vuoden aikana.
  3. Skenaario 3: myynti- ja markkinointikulut aktivoidaan, tuotekehityskulut kirjataan kuluksi
  4. Skenaario 4: T&K-kulut aktivoidaan, myynti- ja markkinointikulut kirjataan kuluksi

Kussakin skenaariossa hypoteettisella yrityksellä on 100 miljoonan dollarin liikevaihto ensimmäisenä vuonna, ja:

  1. Liikevaihto kasvaa 12 prosenttia vuosittain
  2. T&K vastaa 40 % liikevaihdosta joka vuosi
  3. Myynti ja markkinointi on 15 % liikevaihdosta joka vuosi
  4. Kulut aktivoidaan vuodesta 1 alkaen

Skenaario 1: T&K:n sekä myynnin ja markkinoinnin kuluttaminen

Tässä skenaariossa maksan sekä T&K:n että myynnin ja markkinoinnin. Kuvassa 3 näkyy tuloslaskelma sekä NOPAT, NOPAT-marginaali, sijoitettu pääoma, ROIC ja FCF, kun kustannukset kirjataan kuluksi joka vuosi.

Esimerkkiyritys skenaariossa 1 tuottaa 6 miljoonaa dollaria vapaata kassavirtaa vuonna 11, NOPAT on 52 miljoonaa dollaria ja sijoitettu pääoma 561 miljoonaa dollaria.

Kuva 3: Esimerkki taloustiedoista: Skenaario 1: Kustannukset kuluvat (miljoonaa dollaria)

Skenaario 2: T&K sekä myynti ja markkinointi aktivoidaan

Tässä skenaariossa hyödynnän sekä T&K:tä että myyntiä ja markkinointia. Tämän skenaarion esimerkkiyritys luo saman FCF:n joka jaksolla kuin skenaario 1.

FCF on identtinen, koska liiketoiminnan todelliset kulut pysyvät samoina, vaikka ne julkistetaan eri paikoissa. Toisin sanoen NOPAT:n kasvu skenaariossa 2 verrattuna skenaarioon 1 korvataan täsmälleen sijoitetun pääoman muutoksen kasvulla skenaariossa 2 verrattuna skenaarioon 1.

Kuva 4: Esimerkki taloustilanteesta 2: T&K:n, myynnin ja markkinoinnin hyödyntäminen (miljoonaa dollaria)

Pääomalla ei myöskään ole juurikaan vaikutusta ROIC:iin pitkällä aikavälillä

Kuvassa 5 on esitetty vaikutus yrityksen ROIC:iin neljässä yllä kuvaillussa skenaariossa. Mitä enemmän kulut aktivoidaan, sitä korkeampi ROIC on alkuvuosina. Muutaman vuoden sisällä ROIC, kuten vapaat kassavirrat, on kuitenkin sama riippumatta siitä, kuinka paljon kuluja aktivoidaan.

Kaikissa skenaarioissa, joissa kulut aktivoidaan, ROIC on korkeampi alkuvuosina, koska kulujen aktivoiminen parantaa tuloslaskelmaa ja NOPAT-marginaalia enemmän kuin rasittaa sijoitettua pääomaa. Kulujen siirtäminen tuloslaskelmasta taseeseen kasvattaa tulosta enemmän kuin vahingoittaa pääoman tehokkuutta.

Esimerkiksi vuonna 1 skenaarion 2 NOPAT on yli 3 kertaa korkeampi kuin skenaarion 1 NOPAT, mutta skenaarion 2 sijoitettu pääoma on vain 18 % suurempi kuin skenaariossa 1. Kun aktivoitujen kulujen poistot kuitenkin kasvavat ajan myötä, suhteeton voiton lisäys vähenee.

Kuva 5: Kustannusten aktivoinnin skenaariot ja vaikutus ROIC:iin

Käteinen on kuningas

Kuten yllä näkyy, kulujen aktivointi ei vaikuta yritysten taustalla olevaan talouteen, vaikka se voi nostaa EPS:ää ja ROIC:ia petollisesti lyhyellä aikavälillä.

Älä anna luovan kirjanpidon hämätä itseäsi, vaan keskity liiketoiminnan talouteen

Olisin välinpitämätön, jos en mainitse kahta suosittua kirjanpitotemppua, joiden avulla yritykset näyttävät kannattavammilta ja arvokkaammilta riippumatta siitä, kuinka paljon ne kuluttavat.

  1. Olettaen, että kuluja ei ole, ottamalla ne pois tuloslaskelmasta eikä koskaan kirjata niitä taseeseen kunnolla, tai
  2. Yrityksen arvostus kulujen aktivoituun arvoon perustuen.

Vaikka vaativat sijoittajat hylkäävät nämä lähestymistavat kirjanpidon eheyden puutteena, olen nähnyt kasvavaa kiinnostusta näitä lähestymistapoja kohtaan, jos ei muusta syystä kuin siksi, että ne antavat sijoittajille mahdollisuuden perustella yritysten tähtitieteellisiä arvostuksia tämän päivän markkinoilla.

Sen sijaan, että keksisivät uutta matematiikkaa yrityksen arvon selittämiseksi, sijoittajat voisivat paremmin käyttää luotettavampia perustietoja, joiden on todistettu tuottavan uutta alfaa, joka pääsee yrityksen kassavirtojen ja todellisen kannattavuuden ytimeen. Vain silloin sijoittajat voivat leikata läpi perinteisen tutkimuksen puutteet ja todella ymmärtää yrityksen arvon.

Ilmoittaminen: David Trainer, Kyle Guske II ja Matt Shuler eivät saa korvausta kirjoittaakseen tietystä osakekannasta, sektorista, tyylistä tai teemasta.

Liite: Tiedot skenaarioista 3 ja 4

Alla esitän tiedot skenaarioiden 3 ja 4 takana.

Skenaario 3: Myynti- ja markkinointikulut aktivoidaan, kun taas T&K-kulut ovat kuluja

Tässä skenaariossa aktivoin myynti- ja markkinointikulut sekä T&K-kulut. Kuva I näyttää, kuinka tämä käsittely vaikuttaisi NOPATiin, sijoitettuun pääomaan, FCF:ään, NOPAT-marginaaliin ja ROICiin.

Kuva I: Esimerkki taloustilanteesta: Skenaario 3: T&K:n kuluttaminen ja myynnin ja markkinoinnin aktivoiminen

Skenaario 4: T&K-kulut aktivoidaan, kun myynti- ja markkinointikulut ovat kuluja

Tässä skenaariossa hyödynnän tuotekehitystä sekä myynti- ja markkinointikuluja. Kuva II näyttää, kuinka tämä käsittely vaikuttaisi NOPATiin, sijoitettuun pääomaan, FCF:ään, NOPAT-marginaaliin ja ROICiin. Jälleen kerran FCF pysyy samana skenaariossa 4 ja kaikissa muissa skenaarioissa. ROIC on skenaariossa 4 korkeampi kuin skenaariossa 3 alkuvuosina, koska tuotekehitys on suurempi aktivointikulu. Kuitenkin ajan myötä poistot ja korkeampi sijoitettu pääoma johtavat samanlaiseen ROIC:iin.

Kuva II: Esimerkki taloustilanteesta: Skenaario 4: T&K:n ja myynnin ja markkinoinnin kulujen hyödyntäminen

[1] Vapaa kassavirta on yhtä suuri kuin NOPAT miinus sijoitetun pääoman muutos.

[2] Yritykseni sijoitustutkimus voi tarjota analyysin yrityksen tuloksesta sekä aktivoitujen että aktivoimattomien kulujen perusteella.

[3] Esitän skenaarioiden 3 ja 4 yksityiskohdat liitteessä. Napsauta tätä saadaksesi kopion kunkin skenaarion tuottamiseen käytetystä mallista.

Lähde: https://www.forbes.com/sites/greatspeculations/2022/02/18/to-capitalize-expenses-or-not-it-doesnt-matter/