Venäjän epäonnistuminen Nord Stream -putkilinjan uudelleen avaamisessa lamauttaisi Saksan talouden

Kriittinen Nord Stream 1 -putki, joka toimittaa Saksalle maakaasua, on tällä hetkellä suljettuna Venäjän "rutiinihuollon" vuoksi. Sen on määrä avata uudelleen 21. heinäkuuta. Silti jotkut viranomaiset uskovat, että energian politisoituminen ja Venäjän halu aiheuttaa kaaosta Euroopassa vastatoimena Ukrainan hyökkäyksen jälkeen asettamiin pakotteisiin voi johtaa uudelleenavauksen viivästymiseen tai jopa toistaiseksi sulkemiseen putkilinjasta.

Saksa ja monet muut Euroopan maat ovat edelleen vahvasti riippuvaisia ​​Venäjän energian tuonnista. Tarjonnan lisäleikkaus voisi johtaa lukuisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin seurauksiin ja aiheuttaa tuhoa Euroopan taloudelle. Kuinka huolellisesta suunnittelustaan ​​ja suunnittelustaan ​​tunnettu Saksa joutui näin epävarmaan tilanteeseen?

Ensinnäkin on tärkeää ymmärtää, missä määrin Saksa on riippuvainen Venäjästä energiansa suhteen. Vuonna 2021 noin 35 prosenttia raakaöljystä, 55 prosenttia maakaasusta ja noin puolet kivihiilen tuonnista tuli Venäjältä. Vaikka Saksa on pyrkinyt kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta energiavalikoimassaan, se on edelleen erittäin riippuvainen tuontifossiilisista polttoaineista.

Nykyinen tilanne olisi voitu välttää

Useat strategiset epäonnistumiset ovat pahentaneet Saksan energiakriisitilannetta. Useat Saksan liittolaiset ovat vuosien ajan varoittaneet mahdollisista seurauksista, joita voi aiheutua, jos se luottaa Venäjään sen energiantuonnissa. Tällaisia ​​varoituksia ei huomioitu, kun Saksa kaksinkertaisti suhteensa Venäjään Nord Stream 2 -putkilinjan kehittämisen myötä. Tietysti, jälkikäteen ajateltuna, riippuvuus geopoliittiseen vastustajaan, jos ei erityisesti Saksalle, mutta varmasti koko lännelle, oli vaarallista. Halu puute monipuolistaa öljyn ja kaasun tuontia osoittautui järjettömäksi.

Hajauttamisen puutetta pahensi nyt toiselta strategiselta epäonnistumiselta näyttävä toive: halu sulkea kaikki ydinvoimalaitokset vuoden 2022 loppuun mennessä. Saksa saa tällä hetkellä noin 11 prosenttia sähköstään ydinvoimalla, kun se kaksikymmentä vuotta sitten oli lähes 30 prosenttia. Vertailun vuoksi, atomienergia tuottaa noin 70 prosenttia sähköstä Ranskassa. Mikä sai Saksan luopumaan ydinvoimatoimistaan? Vuoden 2011 katastrofi Fukushimassa Japanissa muutti kaiken. Se sai Merkelin hallituksen kesäkuussa 2011 sulkea lopullisesti kahdeksan ydinvoimalaa ja rajoittaa jäljellä olevien yhdeksän toiminnan vuoteen 2022. Päätös oli tuolloin suosittu väestön keskuudessa, mutta pakotti hallituksen etsimään muita vaihtoehtoja energiatarpeidensa tyydyttämiseksi. Tästä syystä uusiutuvia energialähteitä.

Vuonna 2021 uusiutuvat energialähteet muodostivat 41 prosenttia sähköntuotannon bruttoenergiasta. Maa- ja offshore-tuulivoimat vaikuttivat eniten, ja niitä seurasivat aurinko-, biomassa- ja vesivoima. Saksa on edistynyt merkittävästi uusiutuvan energian kehittämisessä ja on valtuuttanut jatkuvan aggressiivisen siirtymän. Uusiutuvista energialähteistä annettu laki säädettiin 1. heinäkuuta tänä vuonna. Uudet lait asettavat tavoitteeksi uusiutuvien energialähteiden kattamaan 80 prosenttia maan sähköntarpeesta vuoteen 2030 mennessä.

Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on eurooppalainen trendi, joka alentaa hiilidioksidipäästöjä ja vähentää viime kädessä riippuvuutta Venäjältä tulevasta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Valitettavasti ei ole mitään keinoa nopeuttaa lyhyen aikavälin energian tarjonnan ja kysynnän epätasapainon korjaamista. Tämän seurauksena Saksa muuttaa väliaikaisesti lähiajan energiastrategiaansa.

Lähiajan toimet energiapulan korjaamiseksi

Jos uusiutuvien energialähteiden lisääminen sekoitukseen ei ole välitön ratkaisu ongelmaan, Saksa voi vielä ryhtyä toimiin lievittääkseen stressiä. Hallitus käsittelee asiaa monesta näkökulmasta.

Varautumissuunnittelu

Saksa myöntää, että energiakriisi voi pahentua huomattavasti. Tämän seurauksena se on luonut ja muotoillut valmiussuunnitelman, joka riippuu pulan vakavuudesta. Suunnitelman kolme vaihetta lähtevät Early Warning Phase -vaiheesta, jota seuraa hälytysvaihe, jonka vakavin tilanne on nimeltään Emergency Phase. Varoitusvaihe käynnistettiin 24. kesäkuuta vastauksena Venäjältä toimitetun kaasun vähenemiseen (kesäkuun puolivälissä Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom katkaisi kaasuvirrat Nord Stream 1:n kautta vain 40 prosenttiin putken kapasiteetista). Varoitusvaihe hakee teollisuuden ja kotitalouksien vapaaehtoista yhteistyötä sähkön kysynnän vähentämiseksi. Hätävaiheessa tapahtuu hallituksen määräämää sähkön säännöstelyä.

Paluu Coalille

Niin epätoivottavaa kuin se ympäristönsuojelijalle onkin, Saksa siirtyy väliaikaisesti takaisin kivihiileen energianlähteenä. Tällä viikolla on määrä hyväksyä laki, joka polttaa kymmenen hiilivoimalaa ja kuusi öljyvoimalaa. Lisäksi 11 hiilivoimalaa, jotka oli määrä sulkea marraskuussa, saavat jäädä auki. Maalle, joka on asettanut niin aggressiivisia uusiutuvan energian tavoitteita, sen tosiasian, että Saksa avaa hiilivoimaloita uudelleen, pitäisi korostaa energiapulan vakavuutta.

Kasvata LN
LN
G Tuonti

Suunnitelmaan kuuluu myös LNG:n tuontikyvyn turvaaminen ja kehittäminen. Yhdysvaltojen runsaat liuskekaasuvarat tekevät siitä luonnollisen geopoliittisesti ystävällisen kumppanin energiasodassa. Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan EU pääsi presidentti Bidenin kanssa sopimukseen 15 miljardin lisäkuutiometrin LNG:n toimittamisesta EU:hun vuonna 2022. Ongelmana on, että LNG:n eli nestemäisen maakaasun kauppa vaatii erikoistunutta infrastruktuuria, jota ei tällä hetkellä ole paikallaan.

Ympäristöhuolet liittyvät myös uusien putkistojen rakentamiseen LNG-terminaaleihin. Lisäksi infrastruktuurin kehittämiseen vaadittavat massiiviset pääomasijoitukset eivät välttämättä ole kannattavia pitkällä aikavälillä maailmassa, joka on sitoutunut vähentämään fossiilisten polttoaineiden kysyntää.

Kanada on hyvä esimerkki. Huolimatta merkittävistä maakaasuvaroista, niitä on monia haasteita uusien LNG-terminaalien rakentamisessa. Tällaisia ​​tiloja on ehdotettu 18, mutta yhtäkään ei ole vielä olemassa. LNG Canada British Columbiassa on ainoa rakenteilla oleva vientiterminaali, mutta sen odotetaan olevan käytössä vasta vuonna 2025.

Yksi ratkaisu on kelluvien LNG-terminaalien (FRSU) käyttöönotto. Saksalaiset energiayhtiöt RWE ja Uniper suunnittelevat vuokraavansa kolme kelluvaa LNG-terminaalia (FSRU), joita voitaisiin käyttää nesteytetyn maakaasun tuontiin ja jotka saattavat olla ajoissa toiminnassa helpottamaan ensi talvea.

Etsi uusia toimituslähteitä tallennustason lisäämiseksi

Venäjä toimittaa tällä hetkellä noin 35 prosenttia Saksan toimituksista - vähemmän kuin 55 prosenttia ennen kuin se hyökkäsi Ukrainaan. Saksa ja muut Euroopan maat ovat kääntyneet Norjan, Algerian ja Qatarin kaltaisten maiden puoleen korjatakseen puutteen.

Norja on Euroopan toiseksi suurin kaasuntoimittaja, mutta sen kapasiteetti on jo lähes täynnä. Se on kuitenkin lisännyt kaasuntuotantoaan vastauksena Euroopan pulaan, ja sen odotetaan lisäävän kaasun myyntiään tänä vuonna 8 prosenttia. Algeria vei kaasua Eurooppaan jo ennen kuin sota syttyi putkijohtoa pitkin Italiaan ja Espanjaan. Italialainen energiajätti Eni teki aiemmin tänä vuonna sopimuksen kaasuvirtojen asteittaisesta lisäämisestä tästä vuodesta alkaen ja saavuttaa lopulta yhdeksän miljardin kuutiometrin lisäkaasua vuodessa vuoteen 2023-24 mennessä. Mitä tulee Qatariin, uusi tarjonta tulee nesteytetyn maakaasun muodossa. Qatar oli jo aloittanut LNG-vientitoimiensa laajentamisen, mutta Eurooppa ei hyödy lisätoimituksista ennen kuin sen LNG-infrastruktuuri on kehitetty.

Valitettavasti useimmat näistä vaihtoehdoista eivät tule verkkoon useisiin vuosiin. Jos Venäjä katkaisee toimitukset huomenna, näitä uusia kaasun lähteitä ei voida hyödyntää. Tästä syystä Saksa yrittää aggressiivisesti täydentää kansallisia varastotasoja. Saksan kaasuvarastot olivat täytettyinä heinäkuun ensimmäisen viikon lopussa 64.6 prosentissa liittovaltion verkkoviraston (BNetzA) mukaan. Maa pyrkii saavuttamaan 90 prosentin varastointitason ennen talvea. Sen pitäisi tarjota puskuri, mutta jos Nord Stream 1:tä ei oteta takaisin käyttöön, on haastavaa päästä tavoitteeseen.

Mitä tapahtuu, jos Nord-Stream ei avaudu uudelleen?

Varakansleri Robert Habeckin mukaan Saksa voi itsenäistyä venäläisestä maakaasusta kesään 2024 mennessä. Tämä viittaa siihen, että jos Venäjä haluaa hyödyntää tilannettaan Euroopan kaasuntoimittajana, sen on tehtävä jotain ennen kuin energiasiirtymä on valmis. Tästä syystä geopoliittinen eskalaatio energian avulla on todellinen mahdollisuus.

Jos kaasutoimitukset lopetettaisiin kokonaan, seuraukset olisivat tuhoisat. Saksan teollisuuskoneisto pysähtyisi ja Saksan väestö kärsisi valtavasti.

"Yritykset joutuisivat lopettamaan tuotannon, irtisanomaan työntekijöitään, romahtaisivat toimitusketjut, ihmiset joutuisivat velkaan maksaakseen lämmityslaskunsa", sanoi Saksan varakansleri Robert Habeck tuoreessa haastattelussa.

Saksa siirtyisi todennäköisesti välittömästi valmiussuunnitelmansa hätävaiheeseen. Puhdas energialanka uskoo, että "suojatut asiakkaat" asetetaan etusijalle, jos kaasun säännöstelyä pannaan täytäntöön. Näitä ovat kotitaloudet, pienet yritykset, kuten leipomot, supermarketit ja keskeiset sosiaalipalvelut, kuten sairaalat, koulut, poliisiasemat ja elintarviketuottajat. Puolet Saksan 43 miljoonasta kotitaloudesta lämmitetään maakaasulla, joten kotitalouksien priorisointi erityisesti talvella olisi kriittistä. Silti mukaan BNetzA, perheiden lämmityslasku voi kolminkertaistua ensi talvena.

Siksi teollisuussektori ottaa todennäköisesti suurimman kivun sähkön säännöstelyn kautta. Tuotannon leikkauksia ja irtisanomisia seuraisi erityisesti energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla, kuten kemikaalien, teräksen, lannoitteiden ja lasin alalla. Teollisista tavaroista kehittyisi pulaa, mikä lisää stressiä globaalissa toimitusketjussa. Energian ja valmiiden tuotteiden korkeammat hinnat lisäisivät inflaatiopaineita, jotka jo nyt häiritsevät maailmantaloutta.

Mannheimin yliopiston tutkimuksen mukaan kaasukatkoksen seuraukset voivat johtaa 8 prosentin BKT:n laskuun. Tutkimuskonsultin Prognosin Baijerin teollisuusliitolle laatima paperi ennustaa, että jos Nord Stream1 ei avaudu uudelleen ja Venäjä katkaisee Saksan kokonaan, Saksan talous supistuisi 12.7 prosenttia. Jos inflaatio kiihtyisi, Euroopan keskuspankki ei juurikaan voisi tehdä niin nopean kasvun hidastumiseen.

Lyhyellä aikavälillä, jos Nord Stream 1 ei avaudu uudelleen, kustannukset saksalaisille ja taloudelle olisivat vakavat.

Miksi Venäjä katkaisee toimitukset nyt?

Saksa yrittää aggressiivisesti täydentää kaasutoimituksia lyhyellä aikavälillä ja siirtyä pois venäläisestä kaasusta pitkällä aikavälillä. Venäjä on tietoinen tästä esitetystä pyrkimyksestä. Se tuntee Saksan ja suurimman osan muusta Euroopasta ei ole vientimarkkinat lähitulevaisuudessa. Ei ole vaikea uskoa, että Putin haluaisi käyttää olemassa olevia taloudellisia vipuvaikutuksiaan, kun se vielä voi.

Venäjä tietää, että seuraukset Saksalle ovat kauhistuttavia, ja saattaa yrittää saada jotain vastineeksi siitä, että tarjonta pysyy vireänä. Lisäksi Venäjä on tällä hetkellä vahvassa taloudellisessa kunnossa. Pakotteista huolimatta Venäjän öljynvienti on itse asiassa suurempi kuin ennen sen hyökkäämistä Ukrainaan. Raakaöljyn viennin liukuva viiden viikon keskiarvo on kasvanut 9 % helmikuusta.

Tämän seurauksena Venäjän vaihtotaseen ylijäämä nousi ennätystasolle 70.1 miljardiin dollariin vuoden 2022 toisella neljänneksellä, ja energian ja hyödykkeiden viennin tulot kasvoivat tuonnin supistuessa Yhdysvaltojen ja Euroopan pakotteiden vuoksi. Yli puolet lähetyksistä menee Kiinaan ja Intiaan, joissa energian kysyntä jatkaa kasvuaan eikä sanktioita ole määrätty. Toukokuussa Kiinan raakaöljyn tuonti Venäjältä kasvoi 55 prosenttia edellisvuodesta. Myös Venäjän LNG:n tuonti Kiinasta kasvoi 22 prosenttia edellisvuodesta. Intiassa raakaöljyn tuonti Venäjältä on hyppäsi yli 50 kertaa huhtikuusta lähtien ja muodostavat nyt 10 prosenttia kaikesta ulkomailta tuodusta raakaöljystä. On selvää, että venäläiselle energialle on muitakin ostajia.

Jos Venäjä haluaisi kostaa Eurooppaa ja länttä vastaan ​​pakotteiden asettamisesta, nyt olisi sen kannalta sopiva aika tehdä se. Venäjä on löytänyt vaihtoehtoisia kysyntälähteitä öljylle ja kaasulle nopeammin kuin Eurooppa voisi löytää uusia hankintalähteitä. Valitettavasti Euroopan kannalta Putinilla on tällä hetkellä parempi pokerikäsi. Mutta kuten maailma on oppinut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, Putin on kaukana ennustettavissa olevasta. Maailman on vain odotettava ja katsottava mitä tapahtuu. Sillä välin kaikki ovat keskittyneet heinäkuun 21. päivään – päivään, jolloin Nord Streamin on tarkoitus avautua uudelleen. Siihen asti Euroopan rahoitus- ja hyödykemarkkinoilla on odotettavissa paljon epävarmuutta.