Raportit kuolemastani ovat olleet suuresti liioiteltuja (pahoittelut Mark Twainilta)

Presidentti Biden sanoi äskettäin, että "suljemme [hiili]voimaloita kaikkialla Amerikassa ja käytämme tuulta ja aurinkoa." Länsi-Virginian demokraattisenaattori Joe Manchin, joka edustaa osavaltiota, joka saa 90 prosenttia sähköstään hiilellä, kutkuttavasti kutsuttu Bidenin kommentit "törkeää... loukkaavaa ja inhottavaa", jotka "jättävät huomioimatta sen vakavan taloudellisen tuskan, jota amerikkalaiset tuntevat nousevien energiakustannusten vuoksi". Senaattori Manchin oli laajentanut lainsäädännöllistä tukea presidentti Bidenin niin sanotulle "inflaation vähentämislakille", joka oli täynnä sianlihaa tuulen ja auringon käyttöön, vastineeksi "hämärä "sopimus" Senaatin enemmistön johtajan Chuck Schumerin ja edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin kanssa jatkamaan kielenkulkua, joka on suunniteltu virtaviivaistamaan liittovaltion energianlupaprosesseja."

Mutta lopputulos on senaattori Manchinin eduksi, vaikka demokraattiset järjestöt soittivatkin häntä: King Coal tekee paluun kaikkialla maailmassa. Länsi-Virginian hiilikaivostyöläiset saattavat menettää toimeentulonsa Washington DC:n edistyksellisten vihreiden demokraattien uusiutuvan energian määräysten vuoksi, mutta King Coal on ylivoimainen siellä, missä sillä on merkitystä. Lännessä vuosikymmeniä kestäneen energiapolitiikan jälkeen, jolla pyrittiin poistamaan hiilen käyttö maailmantaloudessa, näyttää siltä, ​​että King Coal elää 2^nd Renessanssi.

Aasia johtaa: paluuta

Muistokirjoituksia hiilestä on julkistettu ad houseam, viimeksi viime vuoden YK:n ilmastonmuutoksen yhteydessä COP26-huippukokous Edinburghissa. Näimme kuitenkin hiilen kahdeksankertaisen hinnannousun syyskuusta 2020 lähtien yli 430 dollariin tonnilta kaksi vuotta myöhemmin, kun hinnat vaihtelivat välillä 50–150 dollaria tonnilta viimeisen vuosikymmenen aikana. Tätä johti kysynnän elpyminen pandemian sulkemisten jälkeen – erityisesti Kiinassa ja Intiassa, jotka ovat maailman kaksi suurinta hiilenkuluttajaa, joiden osuus maailman kokonaiskulutuksesta on kaksi kolmasosaa, mutta myös Japanissa, Etelä-Koreassa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Mukaan BP:n tilastollinen katsaus, maailmanlaajuinen sähkön kysyntä, joka kasvoi keskimäärin 2.5 % vuosikymmenellä vuoteen 2021 asti, kasvoi 6.2 % vuonna 2021. Aasiassa sähkön kysyntä kasvoi vieläkin nopeammin, 8.4 %. Maailmanlaajuinen hiilivoimantuotanto, maailman suurin sähkön polttoainelähde, teki ennätyksen vuonna 2021. Vaikka se kasvoi 1.2 % vuodessa viimeisen vuosikymmenen aikana, se kasvoi 8.8 % vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. Trendit viittaavat siihen, että hiili tulee nauttimaan vielä ainakin muutaman puskurin vuoden.

Kun kuivuus ja helleaallot johtivat sähköpulaan Kiinassa ja Intiassa viime vuonna, molemmat maat ovat nopeuttaneet hiilikaivosten ja hiilivoimaloiden rakentamista huolimatta ilmastopoliittisia sitoumuksia' nollapäästötavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2060 mennessä ja 2070 mennessä. Kiinan odotetaan hyväksyvän 270 GW uusia hiilivoimaloita vuoteen 2025 mennessä, suurempi kuin koko Yhdysvaltain hiililaivasto. COP27-huippukokouksessa Sharm El Sheikhissä Egyptissä Intian hiiliministeri Pralhad Joshi sanoi että hiilellä on tärkeä rooli "vähintään vuoteen 2040 ja sen jälkeen". Hän jatkoi: "Näin ollen Intiassa ei tapahdu lähitulevaisuudessa siirtymistä pois hiilestä".

Viime vuonna Glasgow'ssa pidetyssä COP26-huippukokouksessa ei ollut yllätys, että Intia, Kiina ja useat muut kehitysmaat loivat viime hetken vastalause kieleen, joka vaati hiilen "asteittaista lopettamista". A. ilmaisemaan emotionaaliseen pahoitteluun itkevä Alok Sharma, COP26:n isäntä ja puheenjohtaja, Glasgow'n sopimuksen lopullisessa tekstissä vaadittiin vain hiilen "asteittaista vähentämistä". Intia vaati sitä juuri Sharm El Sheikhissä päättyneissä COP27-neuvotteluissa hiiltä ei "eroteta" lopullisessa sopimuksessa ja että "kaikkia fossiilisia polttoaineita" kohdellaan tasavertaisina.

On ilmeistä, että Kiina tai Intia – kuten monet muut hiilestä riippuvaiset kehitysmaat – eivät tee kompromisseja energian toimitusvarmuuden ja talouskasvun tavoitteista, etenkään maailmanlaajuisesti myrskyisinä aikoina pandemian sulkemisen ja Venäjän ja Ukrainan välisen sodan seurauksena. .

Europe Lags: Paluu menneisyyteen

Vaikka Aasian kivihiilen kysyntä jatkuu vielä ainakin muutaman vuosikymmenen ajan, hiilen paluu on Euroopassa vieläkin merkittävämpi. Tämä on sama Vihreä Eurooppa, joka kehui hiili- ja ydinvoimaloiden purkamisesta ja määräsi taloudellisia kauppasaartoja monenvälisille kehitysjärjestöille, kuten Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto fossiilisten polttoaineiden kehittämiseksi kehitysmaissa.

Aloitetaan Saksasta, vihreän Euroopan keskuksesta. Tuoreiden energiauutisten joukossa kyseisessä maassa on tämä: "Saksa purkaa tuulipuiston laajentaakseen hiilikaivoksen". Ja toinen on aiheesta "Saksa avaa uudelleen viisi ruskohiilivoimalaa". Lukijat saattavat huomata, että ruskohiili on likaisin fossiilisen polttoaineen muoto sähkön tuottamiseen, mutta elämme outoja aikoja.

Kesäkuun lopussa liittokansleri Olaf Scholzin koalitio antoi vihreän valon käynnistää uudelleen 27 hiilivoimalaa maaliskuuhun 2024 asti. Se on melkoinen käänne maalle, joka karkasi kaikkia fossiilisia polttoaineita viimeisen kolmen vuosikymmenen ajan ja sulki ydinvoimalansa Fukushiman tapauksen jälkeen sekä hiili- ja maakaasulaitoksensa korkea hiilijalanjälki.

Voimakas riippuvuus venäläisestä putkistosta maakaasusta ennen Venäjän pakotteita – jopa 60 % kaasun kokonaiskysynnästä – ei kirjautunut Saksan "hiilisyntien" tarkastuskirjoihin, joten se oli hyvä. Niin kauan kuin Saksa ei ollut riippuvainen Euroopasta peräisin olevista fossiilisista polttoaineista – varjelkoon se omasta murskatusta kaasustasi tai Pohjanmeren öljystä ja kaasusta – se läpäisi "ilmastonmuutoksen torjunta" hyvetestin. Mutta Venäjän kaasutoimitukset kutistivat asteittain, kun EU sanktioi itseään venäläisestä kaasusta presidentti Putinin käskettyä venäläisiä tankkeja Ukrainaan helmikuun lopulla. Ensin olivat Gazpromin tukokset jollain teknisellä perusteella, ja sitten molempien Nordstream-putkilinjojen sabotointi lokakuun puolivälissä, mikä johti tosiasiallisesti Saksan ja Euroopan katkaisemiseen suurimmasta osasta Venäjän kaasutoimituksista.

Etsiessään nopeita korvaavia maakaasun tuontia epäonnistuneesti Kanada että Qatar, Saksassa on edessään talvi, jossa kotitalouksien kaasun säännöstely on jopa pakollista polttopuun suunnittelu kodin lämmitykseen. Se on jo todistamassa Saksan energiaintensiivisen teollisuuden tuhoutuminen petrokemian raaka-aineista puuhun, paperiin, lasiin, alumiiniin ja teräkseen.

EU:ssa Itävallalla, Ranskalla, Italialla ja Alankomailla ilmoitti suunnitelmistaan jatkaa tai käynnistää uudelleen hiilivoimaloita selviytyäkseen talvesta. Saksan tavoin nämä maat pitävät siirtymistä takaisin hiilen käyttöön "väliaikaisena", jotta vältetään sähkökatkokset, työttömyys ja joukkolevottomuuksia talvella taantuman sattuessa. Pannaan viikunanlehteä Euroopan vastapäisen vihreän politiikan aiheuttamaan energiakriisiin energiaanalyytikko eurooppalaisessa ajatushautomossa Bruegel pitää tätä valintaa "erittäin satunnaiseksi, enintään yhdeksi tai kahdeksi talveksi ja pieninä annoksina". Silti on tuskin uskottavaa väittää, että Euroopan energiakriisi ratkeaisi parin vuoden sisällä: Financial Timesesimerkiksi varoittaa, että kriisi "viipyy vuosia".

King Coalin vahvuudet

Kivihiili on yksi energiatiheisimmistä luonnon polttoaineista, joka muodostuu eläin- ja kasviperäisistä aineksista syvällä maan sisällä korkeapaineisissa olosuhteissa yli muutama sata miljoonaa vuotta sitten. Havainnollistamaan hiilen energiatiheyttä Teslan akku, joka painaa yli 500 kg ja vie 25-50 tonnia (eli tuhat kiloa) mineraaleja louhittavaksi, prosessoitavaksi ja kuljetettavaksi, voi varastoida saman energian kuin pelkkä 30 kg hiiltä.

Teollisen vallankumouksen kautta hiili toi esiin nykyajan junat, höyrylaivat ja tehtaat, vaikka brittiläistä hiiltä oli käytetty antiikin aikana roomalaiset rautavalimoihin ja lämmittäviin kylpylöihin. Lähes täydellisestä riippuvuudesta perinteisestä biomassasta (puu, puuhiili, lanta, olki jne.) ennen vuotta 1800 hiilen osuus maailmanlaajuisesta primäärienergian kulutuksesta kesti vuosisadan. Energiasiirtymät vievät hirvittävän kauan, koska työ Vaclav Smil on tutkinut perusteellisesti.

Viime kuussa Jeff Currie, Goldman Sachsin hyödyketutkimuksen johtaja, todisti tästä, totesi haastattelussa: "Viime vuoden lopussa fossiilisten polttoaineiden osuus energiankulutuksesta oli 81 prosenttia. 10 vuotta sitten niiden osuus oli 82 %… 3.8 biljoonan dollarin investoinnit uusiutuviin energialähteisiin siirsivät fossiilisten polttoaineiden osuuden 82 prosentista 81 prosenttiin kokonaisenergiankulutuksesta.” On selvää, että uusiutuva energia ei mene mihinkään nopeasti.

Mutta ehkä vähiten arvostettu puoli hiilipohjaisessa energiassa on sen geopoliittinen merkitys. Hiili, jota pidetään usein "ei-poliittisena" polttoaineena, on runsain tunnettu energialähde. Se on suhteellisen halpaa louhia, kuljettaa ja varastoida. Sen läsnäolo huomattavia määriä väkirikkaissa maissa, kuten Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa ja Etelä-Afrikassa – lukuun ottamatta resurssirikkaita maita Yhdysvaltoja, Venäjää ja Australiaa – tekee polttoaineesta elintärkeän energiavarmuuden näkökulmasta. Samat väkirikkaat maat kärsivät muutoin muiden fossiilisten polttoaineiden – öljyn ja maakaasun – nälkään, jotka ovat suuri taakka niiden maksutaseelle.

Ilman saastuminen sekä kaupunki- että maaseutualueilla kehitysmaissa on suuri kansanterveysongelma, mutta hiilivoimaloiden "röyhtäily" ei ole suurin syy, kuten yleisesti ajatellaan. Se johtuu ensisijaisesti kiinteän biomassan polttamisesta sisätiloissa ruoanlaitossa ja lämmityksessä. Arviolta 30 % maailman väestöstä ei vielä pääse puhtaaseen ruoanlaittoteknologiaan. Maailman terveysjärjestö raportit että lähes 4 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti sairauksiin, jotka johtuvat sisäilman saastumisesta. Polttopuun, lannan ja satojätteiden käyttö kotitalouksissa johtuu halvan, hiilipohjaisen verkkosähkön ja nykyaikaisten polttoaineiden, kuten nestekaasun, puutteesta.

Pitkään fossiilisista polttoaineista likaisimpana moitittu kivihiili on päinvastoin modernin teknologian menestystarina. Voimalaitosten hiilenpolton tärkeimmät epäpuhtaudet ovat vähentyneet dramaattisesti teknisten parannusten myötä viime vuosikymmeninä, kun on kehitetty erittäin ylikriittisiä, tehokkaita ja vähäpäästöisiä laitoksia. Nämä ovat vähentäneet merkittävästi ihmisten terveyteen haitallisia saastepäästöjä, kuten hiilimonoksidia, lyijyä, rikkidioksidia (SO2), typen oksideja (NOX), alailmakehän otsonia ja hiukkasia (PM). Uusi hiilipölylaitos, jossa on savukaasupesurit, kangassuodattimet, katalyyttinen pelkistys ja muut ohjauslaitteet ja -prosessit, vähentää NOX:ia 83 %, SO2:ta 98 ​​% ja hiukkasia 99.8 % verrattuna vastaavaan laitokseen, jossa ei ole tällaisia ​​pilaantumisen hallintaominaisuuksia. Yhdysvaltain energiaministeriön mukaan.

Eläköön kuningas hiili

- ilmastoteollisuuskompleksi on pitkään halveksinut fossiilisia polttoaineita oletetun lähestyvän ilmasto-apokalypsin nimissä. Se riisti öljy-, kaasu- ja hiilisektorilta pääomasijoituksia ja ohjasi miljardeja dollareita julkisia varoja tuuli-, aurinko- ja sähköajoneuvojen teollisuuden tukemiseen. Hiilen suhteellisen korkeiden polton hiilidioksidipäästöjen vuoksi ilmastohälyttimet ovat heittäneet polttoaineen arkkipahiksi. Silti King Coalin tehtävänä on jatkaa yli kolmen neljäsosan maapallon väestön perustarpeiden palvelemista. On tuskin todennäköistä, että Kiinan, Intian ja muiden Kaakkois-Aasian ja Afrikan väkirikkaiden maiden päättäjät hylkäävät polttoaineen ja vaarantavat pyrkivien kansalaistensa hyvinvoinnin länsimaisten ilmastoideologien kehotuksista.