Uusi painopiste Daeshin saattamiseksi oikeuden eteen tarvitaan kiireellisesti

5. heinäkuuta 2022 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) oikeusasioita ja ihmisoikeuksia käsittelevä valiokunta julkaisi uuden raportin ja suosituksensa jäsenvaltioille Euroopan neuvostolle, joissa kehotetaan keskittymään uudelleen Daeshin saattamiseksi oikeuden eteen. jezidien, kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen kansanmurha Irakissa ja Syyriassa. Uusi raportti, jonka on kirjoittanut Pieter Omtzigt, Alankomaiden parlamentin jäsen ja PACE:n erityisraportoija Daeshin saattamiseksi oikeuden eteen, keskittyy kysymykseen Daeshin ulkomaalaiset taistelijat perheineen, jotka palaavat Syyriasta ja muista maista Euroopan neuvoston jäsenvaltioihin.

Raportti käsittelee erilaisia ​​haasteita, jotka liittyvät oikeuteen ja vastuuseen Daeshin ulkomaalaisten taistelijoiden osallistumisesta kansanmurhaan. Raportissa todettiin muun muassa, että suurin osa Daeshin ulkomaisista taistelijoista palasi vapaaehtoisesti kansallisuuteensa tai asuinmaahansa, mukaan lukien 60 Alankomaihin, 75 Tanskaan, 83 Pohjois-Makedoniaan, 97 Itävaltaan, 122 Saksaan, 300 Ranskaan ja 360 Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Lisäksi Turkista on karkotettu tai luovutettu Ranskaan, Tanskaan, Saksaan, Irlantiin ja Latviaan. Valitettavasti Daeshin ulkomaalaiset taistelijat on asetettu kotimaahansa saapuessaan syytteeseen vain terrorismiin liittyvistä rikoksista, mukaan lukien "jäsenyys terroristijärjestöön, osallistuminen terroristitoimintaan, terroritekojen valmistelu, terroristijärjestön tukeminen ulkomailla, värväys". , saada koulutusta tai matkustaa terroristitarkoituksiin sekä rahoittaa näitä tekoja."

Raportissa kehotetaan Euroopan neuvoston jäsenvaltioita keskittymään uudelleen oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden varmistamiseen Daeshin kansanmurhasta. Se kehottaa niitä muun muassa perustamaan erityisen kansainvälisen tuomioistuimen tai sekatuomioistuimen, joka on toimivaltainen käsittelemään Daeshin ulkomaisten taistelijoiden tekemiä kansainvälisiä rikoksia. Vuonna 2019 useat valtiot, mukaan lukien Ruotsi, Norja, Alankomaat ja Saksa, ovat ilmaisseet halunsa työskennellä ad hoc -tuomioistuimen luomiseksi. Valitettavasti toimenpiteitä tähän suuntaan ei ole otettu.

Raportissa suositellaan lisäksi, että "kunnes tällaisen tuomioistuimen perustaminen on odotettavissa, [jäsenvaltioiden on] asetettava etusija kansallisissa tuomioistuimissaan epäiltyjen Daesh-taistelijoiden ja niiden lainkäyttövallan tai määräysvallan alaisuuteen kuuluvien jäsenten syytteeseenpanoperiaatteen mukaisesti. aktiivinen persoonallisuus (kansalaisten osalta) tai yleinen toimivalta." Viimeiset kahdeksan vuotta ovat osoittaneet hyvin vähän keskittymistä kotimaisiin syytteisiin. Vaikka joitakin ulkomaisia ​​Daeshin taistelijoita on asetettu syytteeseen heidän palattuaan, tällaisten syytteiden määrä on alhainen verrattuna palaajien määrään. Lisäksi kaikki nämä syytteet koskivat terrorismiin liittyviä rikoksia eikä kansanmurhaa.

Mietinnössä jäsenvaltioita kehotetaan säätämään yleismaailmallisesta toimivallasta kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) Rooman perussäännön kattamiin kansainvälisiin rikoksiin. Vaikka jonkin verran työtä tähän suuntaan on tehty, se on vain jäävuoren huippu siitä, mitä jäsenvaltiot voisivat tehdä varmistaakseen oikeuden ja vastuun Daeshin kansanmurhasta yleismaailmallisen toimivallan periaatetta käyttäen. Tällä hetkellä Daeshin taistelijan ainoa tuomio kansanmurhasta oli yleisen lainkäyttövallan periaatteen käyttö. Tuomioistuin 30 Frankfurt Saksassa tuomitsi entiselle Daeshin taistelijalle elinkautisen tuomion jezidivähemmistön kansanmurhasta – ensimmäinen Daesh-taistelijan kansanmurhatuomio maailmassa.

Mietinnössä myös kehotetaan jäsenvaltioita asettamaan etusijalle kansanmurhaa koskevat syytteet, jotta voidaan tunnustaa jezideihin ja muihin uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuneiden julmuuksien luonne ja laajuus. Syyttäjät olisi myös suoritettava syrjimättömällä tavalla ja unohtamatta naisten osallistumista julmuuksiin, mukaan lukien syyllistyneet, kannattajat, avustajat, värväajat tai varojen kerääjät jne.

Tämän työn tukemiseksi mietinnössä kehotetaan perustamaan ulkomaisten terroristitaistelijoiden syytteeseen asettamiseen erikoistuneita yksiköitä tai henkilöstöä syyttäjä-, lainvalvonta- ja oikeudellisen yhteistyön yksiköissä. Parempaa yhteistyötä tarvitaan myös olemassa olevien todisteiden keräämismekanismien, kuten UNITADin, tai yhteisten tutkintaryhmien, kuten Ranskan ja Ruotsin vuonna 2021 perustaman, tukemaan Daeshin rikosten käsittelyä.

Lopuksi mietinnössä jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan kanteiden nostamista Kansainvälisessä tuomioistuimessa niitä valtioita vastaan, joiden väitetään epäonnistuneen Daeshin tekemän kansanmurhan ehkäisemisessä ja rankaisemisessa, ja varmistamaan uusi ponnistelu kadonneiden Daeshin uhrien paikallistamiseksi.

Daeshin julmuudet edellyttävät kattavia oikeudellisia vastauksia kotimaassa ja kansainvälisesti. Huolimatta pääosin Irakissa ja Syyriassa tehdyistä julmuuksista, tuhannet ulkomaiset Daeshin taistelijat ovat länsimaista. Sellaisenaan rikosten oikeudenmukaisuutta koskevan kysymyksen ei pitäisi olla vain Irakin ja Syyrian tehtävä. Koska Daeshin ulkomaalaiset taistelijat ovat palanneet kotimaihinsa tai ovat vielä palaamassa, heidän on kohdattava tutkimukset ja syytteet osallisuudestaan ​​jezidien, kristittyjen ja muiden vähemmistöjen kansanmurhaan. Rankaisematta jättäminen mahdollistaa vain lisää rikoksia tulevaisuudessa. Meillä ei ole siihen varaa.