Kansainvälinen tuomioistuin käsittelee asiassa Myanmaria

22. heinäkuuta 2022 Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ), Yhdistyneiden Kansakuntien tärkein oikeuselin, on antanut lausuntonsa. tuomio Myanmarin liiton tasavallan esittämistä alustavista vastalauseista kansanmurhan estämisestä ja rangaistuksista tehdyn yleissopimuksen (kansanmurhayleissopimus) soveltamista koskevassa asiassa, ja totesi, että sillä on toimivalta ja että mainittu hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi.

11. marraskuuta 2019 Gambia aloitti menettelyn Myanmaria vastaan ​​Kansainvälisessä tuomioistuimessa väittäen, että Myanmarin hallitus on osallistunut rohingya-muslimeja vastaan ​​kohdistuviin julmuuksiin, mukaan lukien "tappaminen, vakavan ruumiillisen ja henkisen vamman aiheuttaminen, olosuhteiden aiheuttaminen, joiden on arvioitu aiheuttavan fyysistä tuhoa, toimenpiteiden määrääminen synnytyksen estämiseksi ja pakkosiirrot, ovat luonteeltaan kansanmurhaa, koska niillä on tarkoitus tuhota rohingya-ryhmä kokonaan tai osittain” kansanmurhasopimuksen vastaisesti. Hakemuksessa todettiin lisäksi, että "noin lokakuusta 2016 alkaen Myanmarin armeija ("Tatmadaw") ja muut Myanmarin turvallisuusjoukot aloittivat laajalle levinneitä ja järjestelmällisiä "raivausoperaatioita" - termiä, jota Myanmar itse käyttää - Rohingya-ryhmää vastaan. Näiden operaatioiden aikana tehdyillä kansanmurhatoimilla oli tarkoitus tuhota rohingyat ryhmänä kokonaan tai osittain käyttämällä joukkomurhia, raiskauksia ja muita seksuaalisen väkivallan muotoja sekä tuhoamalla heidän kyliään järjestelmällisesti tulipaloilla. usein asukkaiden ollessa lukittuina palaviin taloihin. Elokuusta 2017 lähtien tällaiset kansanmurhatoimet jatkuivat Myanmarin "raivausoperaatioiden" uudelleen aloittamisen myötä massiivisessa ja laajemmassa maantieteellisessä mittakaavassa. Gambia on myös pyytänyt useiden väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, jotka tulevat voimaan kiireellisesti, mukaan lukien Burman hallituksen toimivaltaan kuuluvat toimenpiteet, joilla "estetään kaikki teot, jotka ovat kansanmurharikoksia tai myötävaikuttavat siihen" ja "ei tuhota tai tehdä luoksepääsemättömiksi". mitään tapahtumiin liittyvää näyttöä."

23. tammikuuta 2020 ICJ tilasi Myanmar toteuttaa useita väliaikaisia ​​toimenpiteitä, mukaan lukien "toteuttaa kaikki sen toimivaltaan kuuluvat toimenpiteet estääkseen kaikkien [kansanmurhayleissopimuksen] II artiklan soveltamisalaan kuuluvien tekojen toteuttamisen", "varmistaa, että [] armeija sekä kaikki laittomat aseistetut yksiköt, joita se saattaa johtaa tai tukea, ja organisaatiot ja henkilöt, jotka voivat olla sen valvonnan, ohjauksen tai vaikutuksen alaisia, eivät tee mitään [kiellettyä] tekoa […] tai salaliittoa kansanmurhaan, suoraa ja julkista yllyttämistä toteuttaa kansanmurhaa, kansanmurhan yritystä tai osallisuutta kansanmurhaan", "ryhdyttävä tehokkaisiin toimenpiteisiin estääkseen [kansanmurhayleissopimuksen] II artiklan soveltamisalaan kuuluviin teoihin liittyvien väitteiden tuhoamisen ja varmistaakseen todisteiden säilyttämisen", muun muassa muut.

Vastauksena Gambian hakemukseen Myanmarin hallitus esitti neljä alustavaa vastaväitettä Kansainvälisen tuomioistuimen toimivaltaa ja hakemuksen hyväksyttävyyttä vastaan, mukaan lukien se, että ICJ:llä ei ollut toimivaltaa, että hakemusta ei voitu ottaa tutkittavaksi, koska "todellinen hakija" oli järjestö. Islamilaisen yhteistyön järjestössä Gambialla ei muun muassa ollut valtaa nostaa asiaa.

ICJ hylkäsi 22. heinäkuuta 2022 antamassaan tuomiossa kaikki neljä väitettä ja totesi, että sillä on toimivalta ja että mainittu hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi. Tuomio on lopullinen, ei muutoksenhakua ja sitoo osapuolia.

Tuomiota kommentoimalla, Wai Wai NuRohingya-asianajaja totesi: "Olen helpottunut siitä, että rohingya-kansanmurhatapaus etenee [ilman] lisäviiveitä. Olemme odottaneet tätä hetkeä niin kauan. Maailman on nyt vauhditettava ponnistelujaan oikeuden ja vastuun tuomiseksi rohingyalle. Oikeuden viivästyminen on oikeuden kieltämistä."

Stephen Schneck, Yhdysvaltain kansainvälisen uskonnonvapauden toimikunnan (USCIRF) komissaari tyytyväinen tuomio, jossa Yhdysvaltain hallitusta kehotetaan "tukemaan tämän tapauksen kaltaisia ​​monenvälisiä vastuumekanismeja".

Vuosien Kanada ja Alankomaat tuki virallisesti Gambiaa yhteisellä aikeella puuttua tähän menettelyyn. Muut maat, mukaan lukien Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta, tarkkailevat ilman lisätoimia. Kuitenkin 21. maaliskuuta 2022 ulkoministeri Antony J. Blinken tunnusti virallisesti rohingyalaisia ​​vastaan ​​tehdyt julmuudet kansanmurhaksi ja rikoksiksi ihmisyyttä vastaan. Kuten sihteeri Blinken vahvisti, tämä päätös tehtiin ulkoministeriön laatiman tosiasiallisen arvioinnin ja oikeudellisen analyysin perusteella.

Asian edetessä on tärkeää muistaa, että kansanmurhasta syytetty armeija on nyt vallassa Myanmarissa ja otti vallan 1. helmikuuta 2021. Rohingyat kohtaavat edelleen eksistentiaalisia uhkia Myanmarissa, mutta myös vakava tilanne Bangladeshissa, jossa yli miljoona rohingyaa sai turvapaikan. Kaikkien kansanmurhayleissopimuksen osapuolten on toimittava velvollisuuksiensa mukaisesti kansanmurharikosten ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi varmistaakseen kattavan vastauksen Myanmarin rohingya-vastaisiin julmuuksiin.