Globaali kauppa ei koskaan näytä samalta

Globaali kauppa näyttää siltä, ​​miltä et ole koskaan ennen nähnyt.

Ja siitä voidaan syyttää taloudellisen nationalismin nousua, tuoreessa raportissa todetaan.

"[Kiinan ja lännen välinen vihamielisyys lietsoo taloudellisen nationalismin liekkejä", todetaan raportissa. Lontoossa toimiva konsulttiyritys Capital Economics. Kirjoittajat puolestaan ​​uskovat, että maailmanlaajuinen kauppajärjestelmä, joka meillä on ollut noin vuodesta 1945, on nyt "murtumassa" ja johtaa kahteen pääkauppablokkiin.

Se on todennäköisesti merkittävä isku vaurauteen, josta olemme kaikki nauttineet toisen maailmansodan lopusta lähtien. Akselivaltojen tappion jälkeen vuonna 1945 maailmankaupan määrä on jatkuvasti kasvanut vuosikymmen toisensa jälkeen. Viimeinen nousu alkoi Kiinan liittyessä Maailman kauppajärjestöön (WTO) joulukuussa 2001.

Useimpien vapaiden markkinoiden ekonomistien pitkäaikainen näkemys on, että vapaakauppa on hyvä asia, koska se mahdollistaa lisääntyneen ja tehokkaamman maailmanlaajuisen tuotannon. Vapaakauppa ei tarkoita tulleja, kiintiöitä tai tullien ulkopuolisia esteitä ulkomaiselle tuonnille.

Saavuimme tavallaan 21-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Keskimääräiset tariffit laskivat 2.6 % vuonna 2017, kun se vuonna 8.6 oli 1994 %. Tuon laskun myötä kauppa kasvoi saavuttaen huippunsa hieman yli 60 prosenttiin maailman BKT:sta vuonna 2008, se leijui juuri sen alapuolella ja alkoi sitten pudota kalliolta vuoden 2018 jälkeen. Maailmanpankin tietojen mukaan.

Ja nyt eletään uutta aikakautta. Näin ainakin Capital Economicsin raportti ehdottaa.

Capital uskoo, että pandemia ja Ukrainan sota ovat pahentaneet ongelmaa, ja maat haluavat protektionismia (eli kaupan esteitä), koska niiden omat teollisuudenalat kärsivät horjuvan maailmantalouden hirveistä vaikutuksista.

Tuloksena on kaksi laajaa kaupparyhmää. Ensimmäinen ja suurin on Yhdysvallat, sen liittolaiset ja ystävät. Toinen on Kiina, sen liittolaiset ja ystävät.

Sellainen muutos vähentää tuottavuuden kasvua ja lisää inflaatiota, raportissa todetaan. Erityiskykyisten työntekijöiden liikkuminen näiden kahden alueen välillä todennäköisesti vähenee ja sen seurauksena innovaatio ja taloudellinen kehitys hidastuvat.

"[G]eopoliittisilla näkökohdilla [on] suurempi rooli resurssien allokointia koskevissa päätöksissä", raportissa todetaan. Toisin sanoen paljas rystykapitalismi kuolee, kun valtio puuttuu yhä enemmän markkinoihin.

Jos tämä ei yksin kuulosta tarpeeksi pahalta, on muutakin.

Teknologia- ja lääkeyhtiöt kärsivät suuresti kaupan rajoituksista, joten niiden voittojen kasvu hidastuu. Se on erityisen huono asia Euroopalle ja Yhdysvalloille, koska nämä ovat kaksi alaa, jotka ovat tuottaneet suuria voittoja parin viime vuosikymmenen aikana.

Nämä hyvät uutiset Yhdysvaltojen blokissa menestyvät paljon paremmin kuin Kiinassa. Raportti selittää asian näin:

• "[Kiina-johtoista blokkia" hallitsee Kiina itse, mikä vaikeuttaa sopeutumista ja lisää siten mahdollista taloudellista iskua. Tämä sisältyy näkemyksemme mukaan, että Kiinan kasvuvauhti hidastuu 2 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kiinalle 2 prosentin kasvu vastaa lännen talouden romahtamista.

Yhdysvallat on sopeutumiskykyisempi, koska sillä on kauaskantoisia kauppasuhteita johtavien talouden alojen kanssa, kuten Länsi-Euroopassa, Japanissa ja Etelä-Koreassa.

Raportin johdannossa on pahaenteinen loppu, raportissa todetaan seuraavaa:

• ”Niin kauan kuin kriisi vältetään ja murtuminen johtaa vain osittaiseen aiempien vuosikymmenien yhdentymisen perääntymiseen, taloudet ja rahoitusmarkkinat sopeutuvat asteittain uuteen ympäristöön. Mutta on myös vähemmän hyvänlaatuisia mahdollisuuksia, joita kannattaa harkita.” Minun painotukseni.

Yksinkertaisesti sanottuna, jos kylmät päät eivät pääse voitolle, kaksitasoinen kauppajärjestelmä saattaa näyttää taivaalta verrattuna täydelliseen taloudelliseen romahdukseen kaikkialla maailmassa.

Toivotaan, ettei siihen tule.