(Bloomberg) – Talven lähestyessä hallitukset eri puolilla Eurooppaa ovat kiihkeästi laatineet avustusohjelmia suojellakseen kansalaisiaan Vladimir Putinin Ukrainan hyökkäyksen aiheuttamalta energiakustannusten nousulta. Ranskassa on sähkön hintakatto, Italiassa bensiinialennukset ja Saksassa lämmityslaskutuet.
Useimmat luetut Bloombergilta
Nämä toimenpiteet maksavat paljon rahaa, nousevat satoihin miljardeihin euroihin ja kasvattavat alueen rahoitustarpeita selvästi historiallisten normien yläpuolelle jo neljättä vuotta peräkkäin. Kaiken ongelmana on, että toisin kuin viimeisten kahdeksan vuoden aikana, jolloin Euroopan keskuspankki painoi mielellään rahaa ja osti niin monta joukkovelkakirjalainaa kuin tarvittiin, hallitusten on löydettävä uusia rahoittajia.
Itse asiassa EKP:n politiikan käänne on niin nopea, että analyytikot arvioivat, että se pakottaa alueen hallitukset myymään ensi vuonna enemmän uutta velkaa joukkovelkakirjamarkkinoilla – nettomääräisesti yli 500 miljardia euroa – kuin koskaan tällä vuosisadalla. Ja joukkovelkakirjasijoittajat, jotka ovat kärsineet samasta inflaatiosta, jota EKP yrittää tukahduttaa, eivät ole tällä hetkellä hyvällä tuulella suvaitsemaan finanssipoliittista suuruutta. Kuten Liz Truss huomasi, he vaativat hinnan.
Strategien mukaan edes alueelliset voimalaitokset, kuten Saksa ja Ranska, eivät säästy lainakustannusten nousulta. BNP Paribas SA näkee Saksan vertailuindeksin nousevan lähes yhden prosenttiyksikön ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.
Ja Italian, Euroopan unionin suurista talouksista taloudellisesti haavoittuvimman, panokset ovat vielä paljon suuremmat. Citigroupin analyytikot arvioivat, että ensi vuoden alkuun mennessä vaaditaan lähes 2.75 prosenttiyksikön tuottopreemio vertailuindeksiin verrattuna houkutellakseen sijoittajia ostamaan italialaisia joukkovelkakirjoja. Se on taso, joka laukaisi hälytyskellot Brysselissä ja sytyttäisi uudelleen hermostuneen spekulaation, joka on voimistunut ja laantunut vuosien varrella maan pitkän aikavälin kyvystä maksaa velkoja.
"Jos siirryt ympäristöön, jossa Euroopan hallitukset laskevat liikkeeseen lisää velkaa vastatakseen energiakriisistä, ja sen lisäksi saat määrällistä kiristystä, lainan kustannukset kasvavat valtavasti", sanoi Flavio Carpenzano, Capital Groupin sijoitusjohtaja Lontoossa. "Markkinat alkavat kyseenalaistaa velan kestävyyttä Italian kaltaisissa maissa."
Euroopan Energy Tab ylittää 700 miljardia euroa talven saapuessa
Barclays Bank Plc näkee Euroopan valtion joukkovelkakirjalainojen nettoemission nousevan lähes 500 miljardiin euroon vuonna 2023, mikä on ennätyskorkeus. Tämä luku kattaa lisärahoitustarpeen talouden taantuman paheneessa ja ottaa huomioon myös muut joukkovelkakirjamarkkinoiden ulkopuoliset rahoituslähteet. Nettomäärä voi nousta vielä 100 miljardilla eurolla, jos EKP ryhtyy hillitsemään uudelleensijoituksiaan eli niin sanottua määrällistä kiristystä.
Saksassa, joka on alueen Venäjä-riippuvuuden vuoksi energiakriisin keskus, toimenpiteitä ovat lämmityslaskujen auttaminen, avustukset ja kaasun hinnan jarruttaminen. Ranska on ottanut käyttöön kaasun ja sähkön hintakatot. S&P Global Ratings muutti äskettäin maan näkymät negatiivisiksi vakaasta, mikä viittaa "erittäin elvyttävään" finanssipolitiikkaan.
Italian nettokassatarpeen – johon vaikuttavat bruttotarjonta, lunastukset, vapaasti noteeratut kupongit ja keskuspankkivirrat – odotetaan Citigroupin arvioiden mukaan kasvavan 48 miljardilla eurolla, mikä on suurin määrä suhteessa BKT:hen Portugalin jälkeen.
Italian joukkovelkakirjalainojen muoti voi muuttua muotiksi ensi vuoteen mennessä
"Vaikka Italia noudattaisi eurooppalaista linjaa, se laskee liikkeeseen paljon", sanoi Fidelity Internationalin rahastonhoitaja Ario Emami Nejad. "On epätodennäköistä, että BTP:t käyvät kauppaa lähellä 150 peruspistettä kestävästi, koska lopulta joudut hinnoittelemaan kaikki kvantitatiivisen kiristyksen ja liikkeeseenlaskun riskit rajoitetulla nousulla."
Houkuttelevat paluut
Globaalit korkomarkkinat ovat jo kokeneet suuren uudelleenhinnoittelun joukkovelkakirjalainojen ankaran vuoden aikana. Saksan 2021 vuoden tuotto oli vuoden 10 lopussa -0.18 %. 7. joulukuuta se oli 1.79 %.
EKP ei ole yksin kääntäessään sivua erittäin löysässä rahapolitiikassa. Fed aloitti määrällisen kiristyksen kuusi kuukautta sitten, supistaen tasettaan noin 330 miljardilla dollarilla 30. marraskuuta, kun taas Englannin keskuspankki myy aktiivisesti nuoria lapsia takaisin markkinoille.
Kysymys on nyt siitä, kuinka paljon sijoittajat lisäävät tuottoa, kunnes he tuntevat saavansa asianmukaisen korvauksen. Kasvavat spekulaatiot EKP:n alkavan hidastaa kiristyssykliään on jo vauhdittanut rallia, kun taas taantumassa oleva talous houkuttelee sijoittajia ulos riskialttiista omaisuuseristä valtiopaperien suhteelliseen turvallisuuteen.
Suuremman tarjonnan pitäisi myös auttaa lievittämään kroonista korkealaatuisten omaisuuserien pulaa sen jälkeen, kun EKP on käyttänyt vuosia imuroimalla joukkovelkakirjoja hillitäkseen lainakustannuksia siirtyessään kriisistä toiseen.
"On 100% totta, että tulemme näkemään valtavan muutoksen tarjontapuolella - mutta samalla voimme nähdä valtavan muutoksen myös kysyntäpuolella", sanoi Annalisa Piazza, MFS Investmentin korkotutkimusanalyytikko. Hallinto. "Tuotot ovat mielenkiintoisia ja ennemmin tai myöhemmin keskuspankit ympäri maailmaa lähestyvät kiristyssyklin loppua."
Yhteinen huolenaihe
Viimeaikaiset voitot voivat kuitenkin hiipua, kun otetaan huomioon vuoden 2023 alkupuoliskolla edessä olevat haasteet, ei vähiten siksi, että monet hallitukset perinteisesti antavat liikkeeseenlaskuja etuajassa.
Yhdistyneen kuningaskunnan äskettäinen myynti korosti, kuinka nopeasti joukkovelkakirjamarkkinat voivat tarttua, kun entisen pääministerin Liz Trussin johtamat laajat veronkevennyssuunnitelmat pakottivat lopulta Englannin keskuspankin kriisintorjuntatilaan.
On myös mahdollista, että EKP julkistaa QT-suunnitelman, joka on ennakoitua aggressiivisempi, vaikka poliittiset päättäjät ovat yrittäneet hajottaa nämä pelot. Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel sanoi marraskuussa, että EKP:n taseen pienentämisen pitäisi tapahtua "asteittain".
EKP:n QT-päivää ei pidä luottaa markkinoiden rauhaan
Euroopan valtion velan korkeaan nettotarjontaan liittyvät riskit olivat eniten puheenaihetta EKP:n joukkovelkakirjamarkkinoiden kontaktiryhmän marraskuun kokouksessa. Yksi tämän ryhmän jäsenistä on Amundi SA, Euroopan suurin omaisuudenhoitaja, jonka strategit kirjoittivat tuoreessa raportissa, että valtion liikkeeseenlaskua tulisi seurata tarkasti.
"Lisää joukkovelkakirjoja vuonna 2023 saattaa tuntua enemmän joukkovelkakirjoilta ilman määrällistä keventämistä", sanoi Giles Gale, NatWest Marketsin eurooppalaisen korkostrategian johtaja.
– Sujata Raon avustuksella.
Useimmat luetut Bloomberg Businessweekistä
© 2022 Bloomberg LP
Lähde: https://finance.yahoo.com/news/europe-needs-500-billion-cash-070000712.html