Eurooppa on lähempänä Venäjän öljyn kieltämistä. Tässä on mitä se tarkoittaisi.

Aiemmin tässä kuussa Ukrainan julmuuksista saatujen raporttien jälkeen liitto ilmoitti kieltävänsä Venäjän hiilen tuonnin elokuusta eteenpäin ja harkitsee myös öljyn ja maakaasun tuonnin leikkaamista. Tällä viikolla Venäjä lopetti Puolan ja Bulgarian maakaasun käytön, koska ne kieltäytyivät maksamasta ruplissa ja uhkasi tehdä samoin muille.

Euroopan vieroittaminen venäläisestä energiasta ei ole helppo tehtävä. Jokainen EU-maa on erilainen riippuvuuden suhteen Venäjän fossiilisista polttoaineista.

Alla olevat kaaviot selittävät, miksi Euroopan on vaikea sanoa ei Venäjän energialle, mitkä maat vaikuttaisivat eniten ja mitä ne tekevät etsiäkseen vaihtoehtoja ja saavuttaakseen energiariippumattomuuden Moskovasta.

Polttoaineilla ajettava

Huolimatta vuosikymmeniä kestäneistä ponnisteluista uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämiseksi, Euroopassa käytetään nykyään edelleen paljon fossiilisia polttoaineita. EU:n virallisen tilastotoimiston Eurostatin mukaan vuonna 2020 noin kolmannes EU:n kokonaisenergiankäytöstä tuli öljystä ja öljystä, lähes neljännes maakaasusta ja 10 % hiilestä. Vuoden 2021 tietoja ei ole vielä saatavilla.

Eurooppa on ostanut paljon näitä fossiilisia polttoaineita naapuriltaan Venäjältä – energiajättiläiseltä, joka on maailman suurin maakaasun viejä, kolmanneksi suurin raakaöljyn ja lauhteiden viejä Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian jälkeen ja kolmanneksi suurin maakaasun viejä. hiiltä Indonesian ja Australian takana.

Jos Eurooppa katkaisee suhteet Moskovaan, sillä ei ole monia vaihtoehtoja tehtaiden, yritysten ja kotitalouksien sähkönlähteeksi. Tästä syystä - huolimatta sodan ja väitetyistä julmuuksista lännessä - on ollut haastetta talousblokille sanktioida Venäjän energiaa ja lamauttaa Kremlin sotakoneisto.

Hiili oli ensimmäinen EU:n tuontikiellon kohde, koska sillä ei ollut niin merkitystä. Kivihiilen osuus EU:n energian kokonaiskulutuksesta vuonna 10 oli noin 2020 %, mutta vain kolmannes tuotiin, josta puolet oli Venäjältä. Tämä tarkoittaa, että mopsin vetäminen vaikuttaisi vain alle 2 prosenttiin maanosan kokonaisenergiankulutuksesta.

Venäjän öljyn ja kaasun luopuminen olisi paljon vaikeampaa. Eurooppa on erittäin riippuvainen tuonnista, kun on kyse kahdesta suurimmasta fossiilisesta polttoaineesta: Eurostatin mukaan vuonna 2020 noin 97 prosenttia EU:n öljyn ja öljyn kokonaiskulutuksesta tuli ulkomailta ja maakaasun 84 prosenttia. Suurin osa tuonnista oli Venäjältä.

Öljy ja öljy

Vuonna 2020 Venäjä pumppasi noin 10 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä päivässä ja vei niistä lähes kolme neljäsosaa – noin 11 % maailman öljyn kokonaisviennistä BP:n viime vuonna julkaiseman maailman energiatilastokatsauksen mukaan.

Vienti sisälsi sekä raakaöljyä että jalostettuja tuotteita, kuten autoihin pumpattua bensiiniä sekä kuorma-autoissa, junissa ja veneissä käytettäviä dieselpolttoaineita. Vaikka Kiina oli maatasolla suurin yksittäinen ostaja, yli puolet Venäjän öljyn ja öljyn viennistä suuntautui Eurooppaan.

Eurostatin mukaan vuonna 2020 lähes 23 prosenttia EU:n koko öljyn ja öljyn tuonnista tuli Venäjältä. Saksa, Hollanti ja Puola olivat suurimmat venäläisen öljyn tuojat Euroopassa, mutta ne eivät olleet kaikkein riippuvaisimpia.

Yksi tapa laskea maan riippuvuus venäläisestä öljystä on tarkastella sen nettotuontia ja mitata sitä energian kokonaiskäyttöön. Kun tämä tehdään Eurostatin tiedoilla, Barron n selvitti, että Liettuassa, pienessä Baltian maassa, öljyn nettotuonti Venäjältä oli lähes 80 % maan energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2020. Muita listan kärjessä olevia maita ovat Kreikka, Slovakia ja Suomi.

Kaikki Liettuan öljytuonti ei pysynyt maan sisällä. Ostettuaan raakaöljyä Venäjältä Liettua jalosti sen mailla ja vei sitten jalostetut tuotteet vientiin.

On tärkeää huomata, että tiedot ovat vuodelta 2020, ja monet näistä maista ovat jo ryhtyneet toimiin vähentääkseen riippuvuuttaan Venäjän energiasta Ukrainan miehityksen jälkeen. Mutta tie ei tule olemaan helppo ja mielekäs edistyminen vie aikaa. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on varoittanut asiasta äkillinen katkaisu syöksyisi koko Euroopan taantumaan, jossa sadat tuhannet työpaikat ovat vaarassa.

Maakaasu

BP:n raportin mukaan Venäjä tuotti 639 miljardia kuutiometriä maakaasua vuonna 2020 ja vei siitä 37 prosenttia ulkomaille, mikä vastaa yli neljännestä maailman maakaasun viennistä.

Yli 80 % tästä maakaasusta kuljetettiin putkilinjojen, kuten Nord Stream I:n, kautta ja 20 % rahtilaivojen kautta nesteytetyssä muodossa tai niin sanotussa LNG:ssä. Eurooppa on molempien suuri ostaja, sillä se vie lähes 85 % Venäjän putkiviennistä vuonna 2020 ja puolet myymästään LNG:stä.

Yhteensä lähes 40 prosenttia EU:n maakaasun tuonnista tuli Venäjältä vuonna 2020 Eurostatin mukaan. Vaikka EU ei itse määrää venäläiselle maakaasulle sanktioita, tilanne on vaarallinen tuojien ja viejän välisen suuren jännitteen vuoksi.

Moskova on pyytänyt EU:ta maksamaan maakaasun tuontinsa ruplilla – tarkoituksena tukea kotimaan valuuttaa – ja uhkaa leikkaavansa toimituksia, jos ne eivät täytä vaatimuksia. Jos niin käy, Eurooppa kamppaisi ennennäkemättömän energiapulan kanssa.

Muiden fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja hiilen, kanssa, joita kuljetetaan laivoilla, tuojamaat voivat vaihtaa kauppakumppania helpommin. Saman tekeminen maakaasun kanssa on paljon vaikeampaa, koska putkilinjan infrastruktuuria ei voida helposti siirtää paikasta toiseen.

Tämä tarkoittaa, että kaasuputkiin riippuvaiset Euroopan maat kärsisivät enemmän, jos Venäjä sulkee hanat. Esimerkiksi Saksa ja Italia, kaksi suurinta venäläisen maakaasun ostajaa Euroopassa, toivat kaiken maahan putkia pitkin. Sen sijaan Hollanti ja Ranska saivat 21 % ja 46 % Venäjän tuonnistaan ​​LNG:nä vuonna 2020.

Silti eri talouksien suhteellisiin kokoihin verrattuna joissakin pienemmissä maissa voi olla enemmän pelissä. Barron n Analyysi osoittaa, että Venäjän maakaasun tuonti vastasi noin 37 % Unkarin energian kokonaiskulutuksesta vuonna 2020 ja 32 % Moldovan energiankäytöstä. Kaikki tuodaan putkistoja pitkin.

Mitä ovat vaihtoehdot?

Monet EU-maat ovat pyrkineet vähentämään riippuvuuttaan venäläisistä fossiilisista polttoaineista energiansäästökampanjoiden, uusiutuvan ja ydinvoimakapasiteetin laajentamisen sekä vaihtoehtoisten energiantoimittajien etsimisen kautta. Edistystä on tapahtunut, mutta suuri haaste on vielä edessä.

Venäjän lisäksi maailman suuria öljynviejiä ovat Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Kanada ja muut Lähi-idän öljynviejämaiden järjestöt.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti aiemmin tässä kuussa, että Yhdysvallat tekisi vapauttaa yli 180 miljoonaa tynnyriä öljyä strategisesta öljyvarannostaan ​​seuraavan kuuden kuukauden aikana. Yhdysvaltain tuottajat ovat olleet haluton poraamaan lisää öljyn hinnan noususta huolimatta, vedoten sijoittajien ja lainanantajien painostukseen pysyä kurinalaisena pääomasijoituksensa suhteen. Mutta viimeaikaiset tiedot viittaavat siihen, että he saattavat muuttaa mieltään. Huhtikuun ensimmäisellä viikolla porauslauttojen määrä Yhdysvalloissa – öljynporaustoiminnan avainindikaattori –näytti suuren hypyn, signaali siitä, että tuotanto saattaa lisääntyä vuoden toisella puoliskolla ja 2023.

Samaan aikaan Saudi-Arabian johtama OPEC on ilmoitti, ettei se pumppaa enempää täyttämään aukon. Suuremman OPEC+-kumppanuuden jäsenenä Venäjä on ollut öljynviejäblokin keskeinen liittolainen turvaamassa energiatulojaan.

Maakaasun osalta Norja, Hollanti, Algeria ja Azerbaidžan johtavat Venäjän lisäksi suuria määriä Eurooppaan. EU-maat ovat tehneet kiireisiä sopimuksia ja rakentaneet uusia putkia siirtääkseen maakaasun tuontiaan.

• Itämeren putkilinjan Tanskan osa on parhaillaan rakenteilla. Se tulee yhdistää Puolan Norjan kaasukenttiin ja salli Varsovan lopettaa Venäjän kaasun tuonti myöhemmin tänä vuonna.

• Italia on tehnyt sopimuksen Algerian kanssa, sen toiseksi suurin toimittaja, lisää maakaasun tuontia Välimeren alueen merenalaisen putkilinjan kautta.

• Bulgaria rakentaa putkilinja, joka yhdistetään Adrianmeren putkilinjaan, joka kuljettaa maakaasua Azerbaidžanista Kreikan kautta Italiaan ja Kaakkois-Eurooppaan. Maa on solminut sopimuksen saadakseen lisää kaasua Azerbaidžanista.

Ollakseen ketterämpi ja putkilinjojen rajoittama Euroopan on myös tuotava enemmän LNG:tä muilta johtavilta toimittajilta, kuten Australiasta, Qatarista, Yhdysvalloista, Malesiasta ja Nigeriasta.

Monet maat tekivät niin jo ennen Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa. Vuonna 2020 yli 90 % Portugalin maakaasun tuonnista oli LNG:tä, ja yli puolet tuli Nigeriasta. Eurostatin mukaan. Puola, Belgia, Kreikka ja Italia saivat kumpikin yli 10 % tuonnistaan ​​LNG:nä Qatarista, kun taas Kreikka, Liettua, Portugali, Malta ja Espanja olivat suuria Yhdysvaltain LNG:n ostajia.

Qatar sanoi niin olla solidaarinen Euroopalle ja jatkaa maakaasun toimittamista sinne, vaikka muut asiakkaat olisivat valmiita maksamaan enemmän. Saksa, Ranska, Belgia ja Italia Kaikki neuvottelevat pienen Persianlahden kuningaskunnan kanssa LNG:n ostamisesta pitkällä aikavälillä. Myös Yhdysvallat on sitoutunut toimittaa 15 miljardia kuutiometriä LNG:tä lisää Eurooppaan loppuvuoden 2022 aikana.

LNG-laivaterminaaleja rakennetaan tai laajennetaan ympäri Eurooppaa, mikä tekisi maanosan vähemmän riippuvaiseksi Venäjältä tulevasta putkikaasusta.

• Saksa, joka toi kaiken maakaasunsa putkistojen kautta vuonna 2020, suunnittelee sitä rakentaa kaksi LNG-terminaalia maan pohjoisrannalle.

• Puola on laajentaa LNG-terminaaliaan satamakaupungissa Swinoujsciessa Itämerellä ja uusien sopimusten solmiminen useiden LNG-toimittajien kanssa. 

• Kroatia harkitsee lisää LNG-terminaalinsa kapasiteettia Krkin saarella, ja Sloveniassa on ilmaissut kiinnostuksensa saada kaasua sieltä.

Jotkut EU-maat edistyvät jo nopeasti ja näyttävät esimerkkiä naapureilleen.

Huhtikuun alussa Liettua ja Latvia ilmoittivat tehneensä lopetti Venäjän kaasun tuonnin kokonaan– ensimmäiset Euroopan maat, jotka tekivät niin. Puola ja Viro suunnittelevat tekevänsä saman ennen vuoden loppua. Silti Liettualle vaihtoehtoisten öljylähteiden löytäminen voi olla yhtä haastavaa. Vuonna 2020 lähes 70 % maan öljyntuonnista tuli Venäjältä. Liettuan presidentti Gitanas Nauseda sanoi määrä on sittemmin laskenut ja maa oli valmistautunut täydelliseen leikkaukseen Venäjän energiavaroista.

Toisten kohdalla irrottamisen on ehkä tapahduttava asteittain.

Ukrainan miehityksen jälkeen Saksa on tehnyt pienensi Venäjän osuutta sen öljyn kokonaistuonnista 25 %:iin 35 %:sta, maakaasun osuus 40 %:iin 55 %:sta ja puolitti venäläisen hiilen tuonnin, sanoi talousministeri Robert Habeck. Venäjän öljyn ja hiilen tuonnin pitäisi laskea nollaan vuoden loppuun mennessä, Habeck sanoi, ja maa pyrkii lopettamaan Venäjän kaasun tuonnin vuoteen 2024 mennessä.

Kaikki Euroopan maat eivät hyväksy pakotteita. Unkari sanoi äskettäin niin valmis maksamaan ruplaa Venäjän kaasusta jos Moskova sitä pyytäisi. Myös Itävalta, joka on sotilaallisesti puolueeton eikä ole Naton jäsen, on ollut vastustaa Venäjän energiaan kohdistuvia pakotteita.

"Euroopalle ei yksinkertaisesti ole olemassa järkevää korvaavaa vaihtoehtoa" Putin sanoi hiljattain televisiopuheessaan, ”Maailman markkinoilla ei yksinkertaisesti ole ylimääräisiä volyymeja, ja toimitukset muista maista, ensisijaisesti Yhdysvalloista, jotka voidaan lähettää Eurooppaan, maksavat kuluttajille moninkertaisesti enemmän.”

Kirjoita Evie Liulle osoitteessa [sähköposti suojattu]