Kasvit vaarassa Ukrainassa ja sen elintarviketuontikumppaneille

Ukrainan kansalaiset kärsivät Venäjän hyökkäyksen traagisimmista ja välittömimmistä seurauksista, mutta Ukrainan maatalouden tuottavuudesta tavallisesti hyötyvien kansojen kohdalla sota vaarantaa merkittävän osan elintarvikehuollosta. Venäjän julman hyökkäyksen Ukrainaan jatkuessa on epätodennäköistä, että sen maataloussektori pystyisi tuottamaan niitä määriä elintarvike-, rehu- ja biopolttoainekasveja, jotka se normaalisti olisi kasvattanut. Koska Ukraina on merkittävä maataloustuotteiden viejä, tämä todennäköisesti pahentaa toimitusketjun häiriöitä, joita jo esiintyy estettyjen toimitusten vuoksi. USAIUSAI
D oli juossut a 5 vuoden, 35 miljoonan dollarin ohjelma parantaakseen ukrainalaisten maanviljelijöiden olosuhteita, ja sitä on sittemmin muutettu sodan vaikutusten lieventämiseksi. Maatilat kuitenkin kärsivät mielivaltaista tuhoamista nähty muilla aloilla.

On mahdotonta ennustaa, mitä viljellään, korjataan tai toimitetaan vuoden 2022 kasvukaudella, mutta seuraavien taulukoiden ja kaavioiden tarkoituksena on profiloida vuoden 2022 kasvukauden riskialttiita satoja ja vientiasiakkaita. Ne perustuvat vuoden 2020 tietoihin FAOSTATS, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kokoama kansainvälinen tuotanto- ja kauppatietojoukko.

Ensimmäisessä taulukossa kuvataan 10 suurinta ukrainalaista satoa tonnimääräisinä. Nämä sadot edustavat enimmäkseen 2–6 prosenttia monien hyödykkeiden maailman tarjonnasta, mutta Ukraina tuotti 26 prosenttia maailman auringonkukansiemenistä vuonna 2020. Taulukossa on vertailuja Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan tuotantoon. Suurin osa viljeltävästä vehnästä, maissista (maissista), ohrasta, rapsista ja kuivaherneistä viedään, kun taas peruna, kaura ja ruis eivät. Jalostettuna öljynä viedään merkittäviä määriä auringonkukansiemeniä ja rapsia.

Jos Ukrainan vuoden 2022 sadot vaarantuvat tai niitä ei voida toimittaa, monet maat ympäri maailmaa tuntevat vaikutuksen. Seuraavat kolme taulukkoa kuvaavat tätä henkeä kohti. Maissin, soijapavun ja maissileseen osalta puute vaikuttaisi eläintuotantoon, kun taas auringonkukkaöljyä ja vehnää käytettäisiin pääasiassa suoraan ihmisravinnoksi. Vehnä on monimutkainen hyödyke, koska eri tyypeistä valmistetaan erilaisia ​​lopputuotteita (kohotetut leivät, leivonnaiset, keksejä, nuudelit…) ja siksi maahantuojat eivät helposti löydä korvaavia vaihtoehtoja muilta tuotantoalueilta. Ohraa käytetään eläintuotannossa, oluessa ja ruoassa. Rypsiä käytetään usein biodieselin valmistukseen, mutta jotkut rypsiä enemmän muistuttavat tyypit ovat ihmisravinnoksi. Jotkut maat, jotka tuovat suuria määriä ukrainalaista maissia ja ohraa (esim. Alankomaat), käyttävät sitä vientiin tarkoitettujen eläinten ruokkimiseen, joten konfliktien aiheuttamilla elintarvikehuoltohäiriöillä on todennäköisesti toissijaisia ​​vaikutuksia muissa maissa. Joissakin maissa maissia käytetään myös bioetanolin tuotantoon. Qatarin ”Muu”-luokka oli pääosin 22.2 kg/henkilö vehnäleseitä. Kyprokselle oli 4 kg vehnäleseitä ja 2.1 kg sokeria. Israelissa se oli 2.3 kg/henkilö vehnäkukkaa ja 2.2 kg rehujauhogluteenia.

Alla oleva kaavio kuvaa sekä ihmisravinnoksi että eläinten rehuksi tarkoitettujen hyödykkeiden tuojien toista tasoa. Djiboutin "Muu"-luokka UAE
koostuu kuivista herneistä (17 kg/hlö), kalkkunan vehnäleseistä (5.6 kg/henkilö) ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien vehnäjauhoista (5 kg/hlö)

Kiina sisältyy alla olevaan kolmannen tason kaavioon, koska tuontimäärällä 8 kg/henkilö sen osuus Ukrainan vuoden 11.8 viennistä on 2020 miljoonaa tonnia – 20 % kokonaismäärästä, joka on yhteenvetona kolmessa yllä olevassa kaaviossa. Tämän tason luokka "Muut" edustaa 10.7 kg/henkilö vehnäjauhoja Moldovassa, 15.7 kg/henkilö auringonkukansiemeniä Bulgariassa ja 4.3 kg/henkilö soijaöljyä Puolassa.

Alla olevassa taulukossa olevat ukrainalaiset sadot ovat yleensä saatavilla kotimaiseen kulutukseen, eikä niitä välttämättä toimiteta riittävästi vuonna 2022. Koska siellä on ainakin 12 miljoonaa pakolaista Ukrainasta paenneiden (~27 % sotaa edeltäneestä väestöstä) ruuan kysyntä kasvaa myös isäntämaissa.