Lohkoketju voi parantaa maailmanlaajuisen jätehuollon jäljitettävyyttä

Jätehuolto on epäilemättä yksi suurimmista haasteista maailmanlaajuisesti. Raportit osoittavat, että 33 prosenttia kaupunkialueilla tuotetusta kiinteästä jätteestä ei hävitetä ympäristöystävällisellä ja turvallisella tavalla. Eräässä sellaisessa raportissa mainitaan, että tähän liittyviä riskejä voitaisiin vähentää käyttämällä lohkoketjuteknologiaa. Tällä hetkellä teknologiaa hyödyntää suurelta osin kryptovaluuttasektori.

Lohkoketju ja IoT voivat yhdessä olla hyödyllisiä jätehuollon kannalta

Avointen tieteellisten aikakauslehtien kustantajan MDPI:n julkaisemassa artikkelissa kuvataan sitä "uudeksi lähestymistavaksi ympäristön kestävyyden ja vastuullisuuden haasteisiin nykymaailmassamme". Paperin ovat kirjoittaneet Katarzyna Bulkowska, Magdalena Zielińska ja Maciej Bułkowski.

Blockchain on yksinkertaisesti hajautettu pääkirjatekniikka (DLT), joka tallentaa tiedot yksiköihin, joita kutsutaan lohkoiksi. Se toimii samalla tavalla kuin Google Docs, online-tekstinkäsittelyohjelma. Kun dokumenttilinkki jaetaan, kaikilla on pääsy perusasiakirjan sisältämiin tietoihin. Lohkoketju toimii samanlaisella konseptilla, ja lohkoon syötettyä tietoa ei voida manipuloida.

Teknologian integroinnista jätehuoltoon voisi tulla merkittävä osa älykkäiden kaupunkien kehittämistä. Paperi korostaa, että esineiden internetin (IoT) lisääminen blockchainilla voi olla hyödyllistä tässä. Edellinen voi kerätä tietoja reaaliajassa, kun taas jälkimmäinen huolehtisi turvallisuudesta ja muuttumattomuudesta.

Lohkoketjun väärentämisen eston vuoksi se voi osoittautua paremmaksi kuin keskitetyt järjestelmät. Paperi toteaa: "Toisin kuin nykyiset keskitetyt jätetietojen hallintajärjestelmät, jotka ovat alttiita tahalliselle tai vahingossa tapahtuvalle peukalolle, nämä seurantaominaisuudet parantavat prosessin eheyttä."

Tietyntyyppisten terveydenhuollon jätteiden jäljittäminen voi olla helpompaa lohkoketjun avulla tutkimuksen mukaan. Tämä voi parantaa myös ihmisten turvallisuutta. Jätepusseihin voidaan kiinnittää antureita vaarallisen ja vaarattoman jätteen erottamiseksi. Sensoreista lähetetty data lähetetään sitten lohkoketjuun seurantaa varten.

Myös Euroopan komission Green Deal mainitaan osana asiakirjassa tehtyä tutkimusta. Aloite hyväksyttiin vuonna 2020, ja sen tavoitteena on tehdä Euroopan unionista (EU) hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen näki sen "mies kuun hetkenä".

Asiakirjassa todetaan, että "lohkoketjuteknologia voisi olla ratkaiseva tekijä jätehuollossa puuttumalla huonoon hallintaan, ympäristöhaitoihin ja tehottomuuteen."

Kansainvälisen rahapoliittisen elimen Maailmanpankin tiedot osoittavat, että vuosittain syntyy lähes 2 miljardia tonnia kiinteää jätettä. Luvun odotetaan kasvavan 3.40 miljardiin tonniin vuodessa vuoteen 2050 mennessä. Pohjois-Amerikka on edelleen suurin jätteentuottaja asukasta kohti maailmanlaajuisesti, jonka jälkeen tulevat Eurooppa ja Aasia.

Sähköisestä jätteestä on tullut nopeimmin kasvava globaali jätetuotannon segmentti. Saatavilla olevien tietojen mukaan sitä tuotettiin 53.6 miljoonaa tonnia vuonna 2019, ja vain 17.4 prosenttia kierrätettiin. Lisäksi 32 prosenttia maailmanlaajuisesta kiinteästä yhdyskuntajätteestä (MSW) kierrätetään. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa on yli 3,000 XNUMX aktiivista kaatopaikkaa.

Anurag on työskennellyt The Coin Republicin perustavanlaatuisena kirjailijana vuodesta 2021. Hän pitää mielellään uteliaiden lihaksiensa harjoittelusta ja tutkimisesta syvältä. Vaikka hän kattaa useita kryptoteollisuuden näkökohtia, hän on melko intohimoinen Web3:sta, NFT:istä, pelaamisesta ja Metaversesta ja näkee ne (digitaalisen) talouden tulevaisuutena. Hän on sydämeltään lukija ja kirjoittaja, ja hän kutsuu itseään "keskimääräiseksi kitaristiksi" ja hauskaksi jalkapalloilijaksi.